Lastemme valmentajilla
on elämä tehtävänä

Asiantuntijat

Tuomas Grönman

Psykologi, työterveyspsykologi, urheilupsykologi

Tuomas Grönman on toiminut psykologina vuodesta 2009 ja auttanut urallaan useita huippu-urheilijoita parempiin suorituksiin. Grönmanilla on itsellään huippu-urheilutausta – saavutuksina muun muassa jääkiekon olympiapronssi Naganon kisoista 1998 sekä lukuisia otteluja NHL:ssä. Tuomas Grönman on koulutukseltaan psykologian maisteri, laillistettu psykologi, työterveyspsykologi, urheilupsykologi ja psykoterapeuttikoulutettava.

Hannaleena Ronkainen

Psykologi, urheilupsykologi (sert.), psykoterapeutti

Hannaleena Ronkainen on peruskoulutukseltaan psykologi, jolla on myös urheilupsykologin pätevyys, ja hänellä on pitkä kokemus erityisesti huippu-urheilussa toimimisesta. Hän on toiminut Suomen olympiajoukkueen urheilupsykologina monissa olympialaisissa ja tukenut lukuisia eri lajien huippu-urheilijoita.

HENKISEN VALMENNUKSEN TEEMAT:
VUOROVAIKUTUS, ASENNE, ITSELUOTTAMUS

Vuorovaikutus

Valmentaja luo yhteyden urheilijaan vuorovaikutuksen kautta. Arvostava vuorovaikutus luo turvan tunteen, jolloin urheilija uskaltaa kokeilla, opetella uutta ja heittäytyä. Vuorovaikutus onkin yksi tärkeimmistä menestystekijöistä urheilussa. Vuorovaikutustaitoja ovat kysymisen, kuuntelemisen sekä itsensä ilmaisun taidot. Myös tunnetaidot ovat osa hyviä vuorovaikutustaitoja: omien sekä toisten tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja säätely.

Luo turvaaKiinnitä huomio kohtaamisiin. Eleet voittavat sanat, joten sanojen lisäksi huomioi kehonkieli. Välitä, ole kiinnostunut, ole urheilijasi puolella epäonnistumisten hetkillä.

Herätä uteliaisuusKannusta kokeilemiseen ja kikkailuun. Isot onnistumiset eivät tule virheitä vältellen vaan heittäytymisen kautta. Johda omalla esimerkilläsi, kerro omista mokistasi.

Sytytä iloNäytä oma innostumisesi toiminnassasi. Anna lapselle kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta. Anna henkilökohtaista palautetta.

ME-henkiKokoa porukat yhteen harjoituksen alkuun ja loppuun.

Asenne

Asenne on mielen reagointia, ja se paljastaa suhtautumisen uusiin tai yllättäviin asioihin tai muutoksiin. Omaa asennetta voi tutkia ja kehittää, ja se lähtee omien asenteiden tunnistamisesta. Miltä asenteeni näyttää? Olenko avoin, utelias, tutkiva, myönteinen, luottavainen, vai kenties aikaa ja pitkällistä harkintaa tarvitseva? Urheilijan ja valmentajan on tärkeää tunnistaa, miten mieli reagoi paineessa.

Kannusta ainaKannusta urheilijoita ja opeta heitä kannustamaan toisia. Tuo selkeästi esille, millaista asennetta haluat valmentajana nähdä pelipaikoilla.

Pysy uteliaanaPidä yllä uteliasta ja leikkisää mieltä.

Opi alatiJokainen harjoitus ja kisatilanne on mahdollisuus oppia uutta, niin urheilijalle kuin valmentajalle.

Leiki ja nautiUrheilu on iloinen, ei vakava asia.

Itseluottamus

Tieto ja tunne omista taidoista on itseluottamuksen pohja. Se ei ole pysyvä tila, vaan itseluottamuksen taso voi vaihdella, ja sitä voi kehittää harjoitusten kautta. Vaikka itseluottamus hetkellisesti romahtaisi, urheilija voi säädellä itseluottamustaan itse asenteen, mielikuvien avulla. Lisäksi itseluottamukseen voidaan vaikuttaa toisten säätelyn kautta, jolloin saamme toiselta apua kannustuksen ja vahvistuksen muodossa.

Vahvuudet peliinNäe yksilön vahvuudet ja auta urheilijaa tunnistamaan omat vahvuutensa. Tuo niitä esille, sano ne urheilijalle ja kannusta käyttämään niitä.

Pollat käyttöönAuta urheilijaa ajattelemaan itse. Anna urheilijalle sopivasti mahdollisuuksia itse valita ja päättää.

Onnistumiset esiinAuta urheilijaa ajattelemaan itse. Anna urheilijalle sopivasti mahdollisuuksia itse valita ja päättää.

Aina on toivoaPidä yllä toivoa ja osoita se eleilläsi ja sanoillasi.