Mitä tarkoittaa
itseluottamus?
Itseluottamus on tieto ja tunne omista kyvyistä ja pystyvyydestä. Urheilija ja valmentaja hyötyy riittävän hyvästä itseluottamuksesta. Itseluottamus ei ole pysyvä tila, vaan se voidaan nähdä yhtenä psyykkisenä taitona, jota voi harjoitella ja vahvistaa. Yksi tärkeä oivallus urheilijalle voi olla se, että hän oppii olemaan vaihtelevan itseluottamuksen kanssa. Vaikka itseluottamus hetkellisesti romahtaisi, urheilija voi säädellä itseluottamustaan itse asenteen, mielikuvien ja kehonsa avulla. Lisäksi itseluottamukseen voidaan vaikuttaa toisen ihmisen säätelyn avulla, silloin kun toiselta ihmiseltä saa apua kannustuksen ja vahvistuksen muodossa.
Miten ottaa itseluottamus osaksi arjessa?
- Itseluottamus rakentuu itsetuntemuksen päälle. Urheilijan ja valmentajan on tärkeä pysähtyä miettimään omia vahvuuksia ja kehityskohteita. Näitä on hyvä miettiä eri näkökulmista: mitä ovat fyysiset, tekniset ja psyykkiset vahvuuteni ja kehityskohteeni?
- Pyydä luottamiltasi kollegoita palautetta omista vahvuuksistasi ja kehityskohteistasi. Pyydä heitä kuvailemaan sinua, asennettasi ja tapaasi olla valmentaja.
- Tunnista, mitkä asiat vaikuttavat omaan itseluottamukseesi valmentajana? Mitkä asiat tukevat omaa itseluottamustasi?
Itsetuntemusta lisääviä kysymyksiä urheilijalle ja valmentajalle:
- Miten itse suhtaudut virheisiisi ja epäonnistumisiisi?
- Miten mielesi ja kehosi reagoi paineeseen?
- Miten stressi tai väsymys vaikuttavat valmentajana olemiseesi?
- Palaudutko riittävästi? Mistä tunnistan sen? Mistä tunnistan, etten ole palautunut riittävästi?
- Mitä keinoja sinulla on palautumisesi tueksi?
- Ymmärrä arvostavan vuorovaikutuksen merkitys itseluottamuksen säätelyssä
- Huomioi riittävä myönteisyys, kannustaminen kaikissa kohtaamisissa
- Huomioi joukkueen itseluottamus, kaikki ryhmän jäsenet vaikuttavat joukkueen itseluottamukseen, joten jokaisella urheilijalla on vastuu joukkueen itseluottamuksesta
- Anna henkilökohtaista palautetta, käytä etunimeä aloittaessasi palautteen antamisen
- Pyydä urheilijoita palauttamaan mieleen aiempi onnistunut suoritus ja käymään se mielessä läpi
- Treenin lopuksi kokoa porukka kasaan ja pyydä urheilijoita nimeämään treenin jälkeen 2–3 asiaa, joissa he kokivat onnistuneensa
- Pyydä urheilijoita antamaan palautetta toisilleen vahvuuksistaan
- Epäonnistumisen hetkillä ole kannustava, tukeva, vala uskoa ja toivoa
- Uskalla kohdata epäonnistunut urheilija
- Tehkää suunnitelma, miten puratte kilpailutilanteet riippumatta, onko tulos toivottu vai ei
- Tehkää suunnitelma, miten käsittelette pettymykset ja epäonnistumiset, huomioi urheilijan yksilölliset toiveet ja tarpeet. Osa urheilijoista kaipaa ensin omaa aikaa, osa tarvitsee tukea heti.
- Korosta oppimisen merkitystä virheissä ja epäonnistumisissa. Vähennä epäonnistumisen ”henkilökohtaisuutta”, kyse on oppimisen prosessista.
MEDIALLE
Henkisen pelikentän avulla haluamme tarjota lasten ja nuorten valmentajille konkreettisen työkalun henkisen valmentamisen tueksi.
LISÄTIEDOT