Hyvinvointi etusijalle

Hyvinvointialueilla tehdään kovasti töitä asiakkaiden hyvinvoinnin eteen, mutta entäpä hyvinvointialueen työntekijöiden oma hyvinvointi ja erityisesti työhyvinvointi? Sosiaali- ja terveysalalla työ on monella tapaa kuormittavaa. Tehtävästä riippuen työ saattaa tuntua enemmän tai vähemmän myös kropassa, mutta vähintäänkin henkinen jaksaminen on usein koetuksella, kun hoidettavia asioita tuntuu olevan loputtomasti ja työ kytkeytyy väkisinkin vahvasti tunteisiin.

Marko Kesti Lapin yliopistosta on tutkinut työelämän laadun vaikutuksia tuottavuuteen. Tutkimuksessa esiin nostetut työhyvinvoinnin keskeiset tekijät ovat yllättävänkin yhdenmukaisia Abraham Maslowin 1949 julkaiseman tarvehierarkiateorian kanssa. Ihmisen hyvinvoinnin eräänlainen kivijalka on turvallisuuden tunne. Myös työhyvinvointi rakentuu sen päälle: ihmisen on tunnettava olonsa työssään ja työyhteisössään turvalliseksi, jotta hän voi voida työssään hyvin ja siten myös tehdä työnsä hyvin. Työssä koettuun turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa työilmapiiri, työn kuormittavuus ja hallinnan tunne. Hyvä hallinnan tunne puolestaan syntyy paitsi työmäärän kohtuullisuudesta, myös vastuualueiden ja työtehtävien selkeydestä sekä hyvästä tiedonkulusta ja viestinnästä.

Toinen työhyvinvointiin merkittävästi liittyvä tekijä on yhteenkuuluvuuden tunne. Voidakseen työssään hyvin työntekijällä on oltava työyhteisössään hyviä vuorovaikutus-/ihmissuhteita sekä tunne ryhmään kuulumisesta. Kun työpaikalla koetaan me-henkeä, on tiimi vahvempi kuin yksilöidensä summa. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy yhdessä tekemisestä, muiden auttamisesta, myönteistä asenteesta ja vastuun kantamisesta. Yhteenkuuluvuuden tunteeseen liittyy keskeisesti myös tunne arvostetuksi tulemisesta. Ihminen ei halua ainoastaan kuulua joukkoon, vaan olla merkityksellinen osa sitä. Arvostuksen tunne on tärkeimpiä tekijöitä siinä, että ihmiset viihtyvät ja myös kukoistavat työssään.

Eräänlaisena kirsikkana kakun päällä työhyvinvointi kasvaa, kun päämäärät työssä ovat selkeitä ja saavutettavia, ja työssä on mahdollista käyttää luovuutta. Työhyvinvointi on äärimmäisen tärkeä asia tietysti jo pelkästään jokaisen yksittäisen työntekijän kannalta. Kenenkään ei pitäisi uupua tai sairastua työssään. Työhyvinvoinnilla on kuitenkin myös huomattavat vaikutukset aina kansanterveyteen ja -talouteen asti. Esimerkiksi hyvinvointialueilla alhainen työhyvinvointi näkyy herkästi muun muassa lisääntyneinä sairauspoissaoloina, laskeneena tehokkuutena ja myös työntekijöiden suurempana vaihtuvuutena ja rekrytointihaasteina. Työpaikka, jossa voidaan hyvin, saa pidettyä tyytyväiset työntekijänsä ja näyttäytyy houkuttelevana työnantajana uusillekin työnhakijoille.

Esihenkilön valitsemilla toimenpiteillä ja työkulttuurilla on keskeinen rooli työhyvinvoinnin kannalta. Iloinen uutinen on se, että Marko Kestin tutkimuksen mukaan jo yhden prosenttiyksikön parannus työelämän laatua ja samalla työhyvinvointia mittaavassa QWL-indeksissä tuo arviolta 450 € kustannussäästöjä yhtä työntekijää kohti vuodessa.

Me Mehiläisen Psykologipalveluissa uskomme, että tarjoamillamme ostopalveluilla voimme helpottaa hyvinvointialueiden omien työntekijöiden kuormitusta ja auttaa siten heitä jaksamaan sekä voimaan paremmin työssään. Palvelumme voi paitsi keventää nykyisten työntekijöiden taakkaa, tehdä työn houkuttelevammaksi ja mukavammaksi aloittaa myös uudelle työntekijälle, kun työpöydällä ei esimerkiksi heti alkuun odota iso setvimätön tutkimusjono. Ja parasta toki on, kun hyvinvointialueiden omat työntekijät ja ostopalvelulla saadut lisäresurssit voivat ns. puhaltaa yhteen hiileen yhteisen asian eteen eli viimekädessä palvelua käyttävän asiakkaan parhaaksi.

Vastaava psykologi Anna-Maija Kuistio
18.3.2024