Lasten ja nuorten poissaolot

Koulupoissaolo on universaali ilmiö, jolla on moninaisia pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutuksia yksilölle itselleen, hänen perheelleen, koululle ja yhteiskunnalle. Poissaoloilla on yhteys yksilön oppimistulosten laskuun sekä syrjäytymistä aiheuttavien tekijöiden kuten mielenterveysongelmien ja riskikäyttäytymisen lisääntymiseen.

Viime elokuussa julkaistun rehtorikyselyn mukaan lähes puolet suomalaisten peruskoulujen rehtoreista pitää oppilaiden poissaoloja ongelmana. Vuonna 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman selvityksen mukaan noin 3–4 % yläkoululaisista on poissa niin paljon, että heidän koulunkäynnilleen joudutaan tekemään erityisjärjestelyitä. Opetushallitus arvioi, että 4000–6000 yläkoululaista on usein pois koulusta. Lisääntyvät poissaolot näkyvät yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten lisäksi myös alakouluissa.

Poissaolojen takana voi olla monenlaisia syitä. Esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselyn mukaan lasten ja nuorten ahdistuneisuus- ja masentuneisuusoireilu on lisääntynyt. Poissaolojen takana voi olla myös kasautuneita syitä ja taustalta voi löytyä muun muassa koulun ilmapiiriin, kaverisuhteisiin tai perhetilanteisiin liittyviä tekijöitä. Tuen tarpeet ovat usein moninaisia ja sitoutuminen kouluun heikkoa monenlaisista tukitoimista huolimatta. Poissaolojen ennaltaehkäisyssä tulisikin kiinnittää huomiota yksilöiden tuen lisäksi koulun yhteisöllisyyden vahvistamiseen, koulussa viihtymisen lisäämiseen ja yleisesti siihen, miten oppilaat saadaan paremmin kiinnittymään kouluun.

Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjää ennaltaehkäisemään perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Opetuksen järjestäjillä on velvoite kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa toimintamalli siitä, miten oppilaiden poissaoloja ehkäistään, seurataan ja miten niihin puututaan.​ Kouluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että poissaoloja koskevasta toimintamallista kerrotaan ennalta oppilaille ja huoltajille. Tavoitteena on reagoida poissaoloihin varhain ja vahvemmin moniammatillisesti sekä yhteistyössä huoltajien kanssa. Jos oppilaan poissaolot lisääntyvät tai pitkittyvät, tulee opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisiin ottaa viipymättä yhteyttä​.

Mehiläinen Psykologipalveluilla on usean vuoden vahva kokemus opiskeluhuoltopalveluiden järjestämisestä ja voimme tulla mukaan luomaan oppilaitosten kanssa yhteistyössä laadukasta ja lain mukaista kouluun kiinnittymisen sekä poissaoloihin puuttumisen mallia.

Vastaava psykologi Tanja Väänänen
24.1.2024