Lapsen lääkäripelkoa voi lievittää leikin avulla
Lääkärikäynti voi olla lapselle jännittävä ja jopa pelottava kokemus. Vanhemmat voivat helpottaa lapsen ahdistusta esimerkiksi leikkimällä jo kotona käyntiä lääkärin vastaanotolla.
Lääkärikäynti voi olla lapselle jännittävä ja jopa pelottava kokemus. ”Me lääkärit voimme omalla toiminnallamme lievittää lapsen pelkoa ja ahdistusta”, sanoo Mehiläisen lastenlääkäri Hannu Hirsimäki. Vanhemmat voivat helpottaa lapsen ahdistusta esimerkiksi leikkimällä jo kotona käyntiä lääkärin vastaanotolla.
Lapsen lääkäripelko voi ilmetä monin eri tavoin. Etenkin ikä ja aiemmat kokemukset vaikuttavat reagointitapaan.
– Aivan pieni vauva ei vielä vierasta, mutta noin kuuden kuukauden iästä eteenpäin aletaan suhtautua varauksella kaikkiin vieraisiin ihmisiin. Kaksivuotiaana vastustelu on hurjimmillaan, silloin pelätään vierasta tilannetta eikä niinkään lääkäriä. Kolmevuotiaasta eteenpäin lapsen saa jo puhuttua ympäri, naurahtaa lastenlääkäri Hannu Hirsimäki.
Hirsimäellä on takanaan yli kolmenkymmenen vuoden ura Mehiläisessä. Pienten potilaiden tavat reagoida uuteen tilanteeseen ovat Hirsimäelle tuttuja.
– Jos pelko ei johdu uudesta ja vieraasta tilanteesta, on taustalla silloin usein huono aiempi kokemus. Näissä tilanteissa on todella tärkeää, että mukana on turvallinen ja jämäkkä vanhempi.
– Joskus pelkäävä lapsi voi vastustella kovasti riehuen. Silloin vanhemman pitää uskaltaa pitää lapsesta kiinni, jotta toimenpide voidaan saattaa turvallisesti loppuun. On myös tärkeää, että lapsen ahdistukseen ei lähde mukaan, vaan pysyy itse rauhallisena.
Lapsi on vastaanotolla keskipiste
Hirsimäki pitää tärkeänä sitä, että lapsi huomioidaan vastaanotolla ensihetkistä alkaen.
– Lapsi on vastaanotolla aina keskipiste. Kättelen aina ensin lapsen, ja vasta sitten vanhemmat. Puhun lapselle myös läpi tutkimuksen ja kerron aina, mitä teen seuraavaksi. Näin lapsi tietää etukäteen, ettei tutkittaessa satuteta. Tämä kasvattaa myös lapsen luottamusta lääkäriä kohtaan.
Vierastavan lapsen kanssa on tärkeää päästä samalle keskustelutasolle.
– Usein koitan avata keskustelua lapsen maailmasta tutuilla asioilla. Jos päällä on vaikka Muumi-paita tai Ryhmä Hau -housut, on siitä hyvä rakentaa keskustelua pienen potilaan kanssa, kertoo Hirsimäki.
Lastenlääkärin työssä persoona on tärkeä.
– Tärkeää on olla oma itsensä. Lapset vaistoavat teennäisyyden. Lapset ovat valtavan älykkäitä, liiasta yrittämisestä jää takuulla kiinni, Hirsimäki korostaa.
Leikki avuksi lääkärikäyntiin valmistautumiseen
Hannu Hirsimäen mukaan on hyvä, jos vanhemmat leikin kautta harjoittelevat lääkärissä käyntiä. Vanhemmat voivat harjoitella esimerkiksi korvien tarkastamista, jolloin toimenpide on lapselle tutumpi.
– Etukäteen lapselle voi myös kertoa, että lääkärissä tutkitaan esimerkiksi korvat ja kuunnellaan keuhkot, mutta kaikki toimenpiteet ovat harmittomia ja kivuttomia. Näitä voi myös harjoitella leikkimällä lääkäriä lapsen kanssa.
Tärkeää on olla lapselle rehellinen.
– Lapselle ei pitäisi koskaan sanoa, että esimerkiksi verikoe ei satu. Kyllähän se nipistää, ja silloin menettää takuulla lapsen luottamuksen ja pelot vahvistuvat. Tällöin vanhempien kannattaa esimerkiksi kertoa, että verikoe tuntuu kurjalta, mutta siitä selvitään rohkeasti yhdessä, Hirsimäki summaa.
Asiantuntijana artikkelissa lastentautien erikoislääkäri Hannu Hirsimäki.