Mehiläinen valjastaa tekoälyä työterveyshuollon avuksi
Lehdistötiedote 25.1.2018
Mehiläinen on kehittänyt ensimmäisenä toimialalla uuden työterveyshuollon toimintamallin, joka sisältää tekoälyä hyödyntävän algoritmin. Tekoälyyn pohjautuva innovaatio ennustaa riskiä työkyvyn alenemiselle jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyn laskua, sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä sekä pidentää sen myötä työuria.
Sairauspoissaolot tulevat kalliiksi niin yhteiskunnalle kuin yrityksille. Noin 671 000 henkilöä sai Kelan sairauspäivärahaa vuonna 2017. Yhteensä Kela korvasi sairauspäivärahaetuuksia 806 miljoonaa euroa*.
- Nykyään työterveydessä reagoidaan työkykyriskeihin usein vasta pitkittyvän sairauspoissaolon myötä. Tällöin ollaan jo myöhässä. Työterveyden pitäisi tavoittaa riskiryhmässä olevat jo paljon aikaisemmin, toteaa johtava työterveyslääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Annika Jalli Mehiläisestä.
- Uusi Mehiläisen kehittämä, tekoälyä hyödyntävä toimintamalli muuttaa tämän. Tekoälyn avulla voimme reagoida jo varhaisessa vaiheessa ja tarjota kohdennettua yksilöllistä tukea sitä tarvitseville. Tämä auttaa ennaltaehkäisemään työkyvyn laskua, kertoo Jalli.
Uusi toimintamalli käsittää tekoälyyn perustuvan algoritmin sekä digitaaliset valmennus- ja hoitopolut. Algoritmi toimii työterveyden tuen käynnistäjänä: se lukee työterveyshuoltoon kertyvää tietoa. Algoritmi ennustaa jopa jo ennen sairauspoissaoloja yksilön riskiä päätyä työterveyden aktiivisen työkykyseurannan piiriin seuraavan vuoden kuluessa. Perinteisesti työkyvyn tukeminen on painottunut niiden henkilöiden tukemiseen, jotka ovat jo joko sairaita tai joiden työkyky on alentunut. Tekoäly tuo työterveydelle uuden työkalun reagoida myös varhaisempiin signaaleihin.
- Kun terveyttä ja työkykyä uhkaaviin asioihin reagoidaan aikaisemmin, työterveys pystyy vaikuttamaan sairauspoissaoloihin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin ennaltaehkäisevämmin, sanoo Jalli.
Uusi toimintamalli on tulevaisuuden työterveyshuoltoa
Uusi toimintamalli tarjoaa käytännön esimerkin siitä, kuinka yksilöä voi tukea terveyden edistämisessä ja -hoidossa. Tärkeä osa mallia on yhteistyö yksilön ja työterveyden välillä: tavoitteena on motivoida ja sitouttaa henkilöä parempaan terveyteen ja työkyvyn ylläpitämiseen.
- Kun tekoälyä hyödyntävä algoritmi tunnistaa riskialttiin työntekijän, tälle lähetetään sähköinen kyselylomake. Lomake kartoittaa ja auttaa pohtimaan omaa tilannetta. Työterveys arvioi tarpeen tapaamiselle ja voi sitten ohjata henkilön muun muassa digitaaliselle valmennuspolulle, joka motivoi huolehtimaan elämätavoista ja omasta työkyvystä. Valmennuspolkuja räätälöidään henkilön valmiuksien ja motivaatiotason mukaan. Pitkäkestoisissa elämäntapamuutoksissa yksilön motivaatio on avain onnistumiseen, sanoo Kaisla Joutsenniemi, Mehiläisen kehittämisylilääkäri, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri.
Ensimmäiset algoritmin pilotoinnit aloitetaan tammikuussa ja toimintamallin täydentävät digitaaliset valmennuspolut ovat rakenteilla.
- Tekoäly on systemaattinen eikä väsy. Se on hyvä työkalu ammattilaisille ja sen merkitys kasvaa terveydenhuollossa tulevaisuudessa, Joutsenniemi tiivistää.
- Riskipohjainen ja potilasta osallistava, digitaalisuutta hyödyntävä valmennus- ja hoitomalli on työterveyden uusi käytäntö, ei pelkkä teoria, Jalli kiteyttää.
*) Kela 12.1.2018. Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut sairauspäivärahat.