Yli 20 % nuorista naisista kokee alakuloisuutta, josta ei halua puhua kenellekään

Mehiläisen kyselytutkimuksen mukaan noin puolet nuorista naisista toivoisi tukea jaksamiseensa terveydenhuollon ammattilaisilta. Lisäksi lähes joka viides vastaaja koki alakuloisuutta tai masentuneisuutta, josta ei halua tai uskalla puhua kenellekään.Suorituspaineet ja ulkonäkökeskeisyys aiheuttavat hämmennystä ja ahdistusta erityisesti nuorille, koska oma persoonallisuus on vasta rakentumassa. Apua kannattaa hakea toistuvaan pahaan oloon, sillä ulkopuolinen voi auttaa jäsentämään tilannetta ja tunnistamaan tunteita.

Yhteiskunnan monimutkaisuus lisää hämmennystä

Ihmisen persoonallisuuden kehitys tapahtuu hitaasti, sillä vasta noin 25-vuotiaalla aivojen kehitys tukee paremmin tunteiden hallintaa ja ongelmanratkaisua. Nyky-yhteiskunta on monimutkainen, vaihtoehtoja on paljon ja naisen rooli on muuttunut. Kysymyksiä ja hämmennystä aiheuttavat oman identiteetin, etenkin seksuaali-identiteetin, rakentamisen ohella lapsuudenkodista irtautuminen sekä systemaattisen työnteon opettelu.

”Kulttuurimme ei tue epävarmuutta, vaikka se kuuluu normaaliin kehittymiseen”, toteaa psykologi, lasten, nuorten ja aikuisten psykoterapeutti Riitta Sarpaniemi Mehiläisestä. ”Nuoret jäävät kysymysten äärellä usein yksin tai hakevat tietoa netistä. Google ei kuitenkaan tunnista tunteita tai haasta löytämään rajoja, joten oman elämän jäsentämiseksi on tärkeää puhua jonkun kanssa ja pohtia asioita yhdessä”, Sarpaniemi lisää.

Tuoreiden kyselytutkimuksen tulosten perusteella apua myös kaivataan. Terveydenhuollon ammattilaisilta nuoret naiset toivoivat tukea yleisimmin väsymykseen ja jaksamiseen, yleiseen hyvinvointiin sekä masennukseen ja mielenterveyteen liittyviin asioihin. Research Insightin Mehiläisen toimeksiannosta toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 888 iältään 15-30 –vuotiasta naista.

Median luomat mielikuvat luovat paineita ja hankaloittavat valintoja

Väsymykseen ja jaksamiseen vaikuttavat lukuisat tekijät; geeniperimä, stressinsietokyky, elämäntavat kuten uni, liikunta ja ravinto sekä sosiaaliset suhteet. Yksi vaikuttava tekijä on rytmisyys, johon naisilla vaikuttaa myös hormonaalinen toiminta. Uupumista koetaankin herkemmin kehon rytmien hajotessa.

Tytöt ja nuoret naiset ovat erityisen herkkiä myös median luomille ulkonäköpaineille, samalla medialukutaito voi olla alhainen. ”Fitness-buumi ja some tukevat kapeaa identiteetin rakentamista”, sanoo Riitta Sarpaniemi. ”Kehoon tai ruokaan keskittyvä elämä voi olla tapa hallita tunteita ja kontrolloida maailmaa. Muiden miellyttäminen ja ulkoiset paineet voivat hankaloittaa valintoja tai tuoda pelkoa hallinnan menetyksestä”, Sarpaniemi jatkaa.

Ulkopuolinen apu auttaa jäsentämään omaa elämää

Nuorten naisten voi olla haastavaa myös arvostaa itseään ja hyväksyä epäonnistumisia. Digimaailman imussa epävarmuuden sieto on alentunut, silti arkeen kuuluu aina epämukavuutta. Apua kannattaa hakea, jos ahdistus tai uupumus on häiritsevää ja vaikuttaa uneen, syömiseen, ihmissuhteisiin, kouluun tai työelämään. Myös pitkittynyt mielialan lasku sekä ilon ja nautinnon katoaminen arjesta ovat hälytysmerkkejä.

”Vastaanotolla potilaat kysyvät usein, onko jokin reaktio tai tunne normaali. Tärkeää onkin muistaa, että ihmiset ovat erilaisia ja yksilöllisiä”, opastaa Riitta Sarpaniemi. ”Jos on huono olo itsensä kanssa, on se riittävä syy hakea apua. Ulkopuolisen tehtävänä on ennen kaikkea auttaa jäsentämään ja sanoittamaan tilannetta sekä tunnistamaan tunteita. Etenkin nuoret tarvitsevat kunnioittavaa, arvostavaa ja ymmärtävää kohtaamista omana itsenään. Yksin ei kysymysten äärelle kannata jäädä”, rohkaisee Sarpaniemi.

Lisätietoa kyselytutkimuksesta

Research Insight toteutti ’Nuoret naiset ja terveyspalvelut’ -web-kyselytutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta helmi-maaliskuussa 2016. Vastaajina oli yhteensä 888 iältään 15-30 -vuotiasta naista.

Yleisimmin terveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin tukea tai apua seuraaviin asioihin

• 48 % väsymykseen ja jaksamiseen
• 35 % yleiseen hyvinvointiin liittyviin asioihin
• 28 % masennukseen ja muihin mielenterveyteen liittyviin asioihin

Yleisimmät huolet, joista ei uskalleta tai haluta puhua kenellekään liittyivät seuraaviin asioihin:

• 21 % alakuloisuus tai masentuneisuus
• 12 % ulkopuolisuuden tai erilaisuuden tunne
• 10 % seksiin liittyvä asiat
• 10 % ulkonäkö