Aivojen onnistunut vanheneminen
Ikääntymisen myötä aivoissa tapahtuu kaikilla ihmisillä monenlaisia muutoksia. Hermosolujen vähenemisestä johtuen aivokuori ohenee, aivojen tilavuus ja paino pienenevät ja aivoihin kertyy kuona-aineita kuten amyloidia ja lipofuskiinia. Henkisiin toimintoihin näillä normaalin vanhenemisen muutoksilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta.
Vanhalla iällä aivotoiminnat hidastuvat jonkin verran ja esimerkiksi asioiden mieleen palauttaminen kestää kauemmin. Myös useaan yhtäaikaiseen asiaan keskittyminen vaikeutuu.
Ikääntyvän ihmisen päällimmäisiä toiveita on henkisen vireyden säilyminen. Tämän hyväksi ikääntyvä voi itse tehdä paljonkin. Ennaltaehkäisy kannattaa aloittaa viimeistään keski-iässä, vaikka vielä kahdeksankymppisenäkin tuloksia on saatavissa.
Aivojen treenaaminen - Virikkeet pitävät virkeänä
Aivojen toiminta heikkenee käytön puutteessa, mutta myös aivoja voi treenata. Ihmisellä pitää olla riittävästi mielekkäitä ulkoisia ja sisäisiä virikkeitä. Hyviä harrastuksia ovat mm. kuorolaulu, musiikki yleensä, matkailu, kulttuuritilaisuudet, harrastustoiminta ja muiden ihmisten säännöllinen tapaaminen.
Aivojen kannalta hyviä aktiviteetteja ovat myös lukeminen, ristikot, sudoku, korttipelit ja jopa bingo. Television katselu on helposti passivoivaa, jonka voi välttää valitsemalla virikkeellisiä ohjelmia. Kaikkien ohjelmien katselun voi muuttaa virikkeelliseksi, jos on joku ihminen, jonka kanssa keskustelee katsottavasta ohjelmasta.
Ikääntymisen myötä suureksi ongelmaksi tulee usein yksinäisyys. Yksin asuminen sinänsä ei välttämättä tarkoita sitä, että ihminen kokisi itsensä yksinäiseksi. Yksin asuessa on kuitenkin vaara jäädä omiin oloihinsa. Kontaktit vähenevät myös samanikäisten ystävien kuoltua. Sukulaisten ja tuttavien on syytä huolehtia yksinasuvista ja ottaa heitä mukaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kuntien, seurakuntien ja eläkeläisjärjestöjen työntekijöiden pitäisi olla aktiivisia yksinäisten ihmisten suhteen, vaikka he itse eivät jaksaisikaan olla aloitteellisia.
Tietokone on hyvä 80-vuotislahja. Lapsenlapset ja muut suvun asiantuntijat opettavat nopeasti googlaamisen, sähköpostin lähettämisen ja laskujen maksamisen tietokoneella. Mikään ei estä mummia tai vaaria liittymästä myös Facebookiin. Tietokoneen kanssa askartelu on hyvää aivojumppaa ja auttaa pitämään yhteyksiä yli sukupolvien.
Ravinnon vaikutus aivoihin
Lihavuuden sijaan iäkkäiden ihmisten tavallisin ongelma on aliravitsemus ja yksipuolinen ruokavalio. Kotihoidon asiakkaista 10-30%:lla on puutosta energiasta, proteiinista tai molemmista. Fyysisen heikkouden lisäksi tämä aiheuttaa masennusta ja henkistä lamaa. Jos paino alkaa laskea, kevyttuotteet voidaan unohtaa ja välipalat ovat suositeltavia. Jäätelö, suklaa ja berliininmunkit ovat sallittuja, ellei ikääntyneellä ole hankalahoitoista diabetesta. Joskus tarvitaan proteiinia ja energiaa sisältäviä lisäravinteitakin.
Iän myötä janon tunne vaimenee, mikä altistaa elimistön nestetasapainon häiriöille. Kuivuminen erityisesti kuumalla ilmalla voi aiheuttaa jopa sekavuutta ja jalkojen kantamattomuutta. Jos verenpaine on matala, suolalisäkin voi olla hyödyllinen. Päivittäin ainakin litra nestettä ateriajuomien lisäksi on tarpeen. Jos juominen on vastenmielistä, hyviä vaihtoehtoja ovat runsaasti nestettä sisältävät mehujää, jäätelö ja hedelmät.
Lääkkeiden vaikutus aivoihin
Monet lääkkeet aiheuttavat keskushermostohaittavaikutuksia. Henkisiä kykyjä voivat heikentää esimerkiksi rauhoittavat lääkkeet, nukahtamislääkkeet, vahvat kipulääkkeet, virtsankarkailuun käytettävät lääkkeet ja kortisonilääkkeet. Sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävät lääkkeet voivat lasken verenpaineen niin matalaksi, että potilas alkaa kaatuilla eikä juuri jaksa olla pystyasennossa.
Lääkityksen kokonaisarvio on syytä tehdä potilaan tuntevan lääkärin toimesta vähintään kerran vuodessa. Tavoite on, että potilaalla on vain välttämättömät lääkkeet oikeilla annoksilla. Vanhenemisen aiheuttaman munuaistoiminnan heikkenemisen vuoksi 80-vuotiaan ihmisen lääkeannokset ovat vain puolet keski-ikäisen annoksista.
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti yleistyy iän myötä niin, että yli 85-vuotiaista lähes joka kolmannella on tämä sairaus. Alzheimerin taudin puhkeaminen riippuu osaksi perinnöllisistä riskitekijöistä. Vaikka suvussa olisikin Alzheimerin tautia, sen tuloa voidaan myöhentää edellä olleessa taulukossa mainituilla keinoilla. Mahdollisesti estäviä asioita ovat myös kalan syönti, keski-iän verenpainetaudin ja korkean kolesterolin hoito ja kakkostyypin diabeteksen esto. Ehkä myös omega-3-rasvahappojen tai kalaöljyn ja D-vitamiinin nauttiminen ovat hyödyllisiä.
Tutkijat etsivät vimmatusti Alzheimerin tautia hidastavia, jopa pysäyttäviä ja ennalta ehkäiseviä lääkkeitä. Ne tulevat toivottavasti jo lähivuosina. Kuitenkin jo nykyisilläkin lääkkeillä oireiden etenemistä voidaan hidastaa huomattavasti. Parhaimmat tulokset saavutetaan, jos hoito päästään aloittamaan sairauden varhaisessa vaiheessa. Siksi muistin ja toimintakyvyn heikentymisen syy pitäisi aina selvittää, vaikka se ei vielä huomattavasti elämää haittaisikaan. Noin puolessa tapauksista lievien oireiden takana on muu, usein hoidettavissa oleva syy, kuin Alzheimerin tauti.
Nautintoaineiden vaikutukset keskushermostoon ovat ristiriitaisia. Suuret alkoholiannokset ovat turmiollisia ikääntyville aivoille, mutta pieni määrä alkoholia (esimerkiksi pieni lasi punaviiniä tai ruokalusikallinen konjakkia illalla) voi suojata aivoverisuonia. Kahvi aktivoi ja saattaa jopa vähentää dementiariskiä.
Aivojen aktiivinen käyttö, fyysisen kunnon ylläpito, monipuolinen ja riittävä ravinto sekä yleissairauksien varhainen diagnostiikka ja hoito auttavat pitämään aivot terävinä vielä iäkkäänäkin.
