Allerginen nuha vaivaa yhä useampaa
Allerginen nuha ja allergiat yleensä ovat selvästi lisääntyneet. Varmaa syytä allergioiden lisääntymiselle ei tiedetä, mutta yhtenä tärkeänä syynä pidetään elinympäristömme nopeaa muuttumista.
Vielä 50-100 vuotta sitten elimistössämme oleva puolustusjärjestelmä joutui jatkuvasti torjumaan esim. ravinnon mukana tulevia tauteja aiheuttavia bakteereja. Kun hygienia nopeasti parani, vähäisemmälle käytölle jäänyt elimistön ns. immunologinen puolustusjärjestelmä jäi osittain toimettomaksi. Tämä puolustusjärjestelmä voi alkaa toimia osalla ihmisistä väärin, hyökkäämään elinympäristömme normaaleja altisteita esim. siitepölyjä kohtaan. Tämän seurauksena henkilö voi herkistyä eli allergisoitua. Kun jollekin aineelle allergisoitunut henkilö kohtaa allergeenin, esim. keväällä koivun siitepölyä, hän saa allergiaoireita.
Allerginen nuha on yleisin allergian aiheuttama sairaus. Sitä esiintyy noin 15-30 prosentilla väestöstä, nuorilla enemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Allerginen nuha jaotellaan kausiluonteiseen (siitepölynuha) ja ympärivuotiseen nuhaan. Nykyisin usein käytetään myös termejä jaksottainen ja jatkuva nuha. Lähes mikä tahansa ympäristössämme esiintyvä aine voi herkistää ts. aiheuttaa allergiaoireita. Tavallisimmat kausiluonteisen nuhan aiheuttajat ovat leppä, koivu, heinäkasvit ja pujo. Lepän kukinta alkaa tavallisimmin maaliskuussa, koivun eteläisessä Suomessa toukokuun alussa. Heinät ovat kesäajan kukkijoita ja pujo aiheuttaa allergiaoireita loppukesästä. Jotkut henkilöt voivat myös herkistyä luonnon homeitiöille, jolloin nuhaoireita on etenkin alkusyksystä.
Allergisen nuhan aiheuttamat oireet
Allerginen nuha on yleinen sairaus ja lähes kaikki tuntevatkin allergiseen nuhaan liittyvät oireet: nenän kutinan, aivastelun, kirkkaan limanerityksen ja nenän tukkoisuuden. Oireiden voimakkuus vaihtelee allergeenin (esim. siitepöly) määrästä riippuen. Jos allergisen nuhan oireet pitkittyvät, vetinen erite muuttuu usein paksummaksi. Pitkittyneessä nuhassa hankalin oire on nenän tukkoisuus, joka vaivaa usein esim. yöaikaan. Unen laatu kärsii ja kuorsaus voi lisääntyä, ja siitä seuraa päiväväsymystä. Huono nenähengitys aiheuttaa kurkun kuivuutta, joka tuntuu kurkkukipuna. Astmaatikoilla hoitamaton allerginen nuha voi pahentaa astmaoireita.
Tutkimukset epäiltäessä allergista nuhaa
Vastaanotolla lääkäri selvittää potilaan oireet, tutkii nenän ja ohjaa potilaan tarvittaviin lisätutkimuksiin. Joskus allergista nuhaa sairastavan kertomus oireistaan on niin tyypillinen allergiselle nuhalle, ettei lisätutkimuksia tarvita. Jos esimerkiksi potilas kuvailee nuhaoireet, jotka esiintyvät vain toukokuussa koivun kukkiessa, on koivuallergia hyvin todennäköinen.
Usein potilaan oireet ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä ajallinen yhteys oireen ja mahdollisen aiheuttajan välillä ole selkeä. Tällöin tarvitaan tarkentavia tutkimuksia. Prick- eli ihonpistotesti on yleisin allergiatutkimus. Yleensä aloitetaan ns. perus-pricktestillä, jossa tutkitaan potilaan mahdollista herkistymistä 12-15 tavallisimmalle allergeenille. Vaihtoehtona prick-testeille ovat allergiavasta-aineiden mittaaminen verestä ns. multiRAST tai -RAST-testillä. Nykyiset allergiatestit ovat hyviä ja luotettavia. Kausiluonteisessa allergisessa nuhassa suositeltavin aika tehdä allergiatutkimukset on siitepölykauden jälkeen syksyllä, koska tällöin allergiavasta-ainepitoisuudet ovat korkeimmillaan. Lääkärin tutkiessa nenän selviävät myös mahdolliset nenän rakenteelliset ongelmat, kuten esim. nenän väliseinän vinous, nenän limakalvojen kuivuus ja karstoittuminen tai nenäpolyypit, joita voi myös allergikolla olla.
Allergisen nuhan hoito
Jos henkilöllä todetaan allerginen nuha, ensisijainen hoito on yrittää vähentää altistumista allergeenille. Siitepölypitoisuudet vaihtelevat ilmassa huomattavasti sääolojen mukaan. Altistumista siitepölyille voidaan vähentää esim. tihentämällä allergiakaudella lakanoiden vaihtoa ja pitämällä ikkunat kiinni.
Tupakointi huonontaa niin keuhkojen kuin nenänkin toimintaa. Muutenkin sisäilman parantaminen voi helpottaa allergikon oireita. Vaikka ei olisi todettu pölypunkkiallergiaa, huonepöly ärsyttää allergikon nenää ja lisää oireita. Allergia aiheuttaa usein nenän limaerityksen lisääntymistä. Kuitenkin nuhan jatkuessa pitkään nenän limakalvo voi kuivua ja karstoittua. Myös nuhan hoitoon tarkoitetut nenäsuihkeet voivat kuivattaa limakalvoja. Tällöin hyvä apu on nenän kostutus apteekista saatavilla kostutussuihkeilla tai -tipoilla tai nenähuuhtelukannulla.
Allergisen nuhan lääkehoito
Jos allergeenialtistumisen vähentäminen ei helpota oireita riittävästi, tarvitaan allergisen nuhan hoitoon lääkitystä. Nenään paikallisesti käytettäviä suihkeita ovat kortisoni-, antihistamiini- ja kromonisuihkeet. Tablettimuotoisia lääkkeitä ovat antihistamiinit ja leukotrieenireseptorin salpaajat. Ihmisillä esiintyy yksilöllisiä eroja lääkkeiden tehossa ja vaikutuksissa. Jos jokin valmiste ei helpota riittävästi oireita tai aiheuttaa sivuvaikutuksia, esim. antihistamiini väsymystä, ei koko lääkeaineryhmää tarvitse hylätä, vaan kannattaa kokeilla toista lääkevalmistetta. Nykyiset allergian hoidossa käytettävät lääkkeet ovat turvallisia niin aikuisilla kuin lapsilla, ja lääkkeet aiheuttavat harvoin sivuvaikutuksia.
Tutkimustulosten ja käytännön kokemuksen perusteella tiedetään, että tehokkain lääkitys allergiseen nuhaan ovat nenän kortisonisuihkeet. Niiden avulla saadaan täsmälääkitys juuri sinne missä oireita on eli nenän limakalvolle. Joskus suihkeet kuitenkin tuntuvat kuivattavan nenän limakalvoa liikaa. Tällöin auttaa edellä mainittu nenän kostutus. Myös vaihto toiseen kortisonisuihkeeseen voi auttaa, koska eri valmisteet sisältävät esim. eri hajusteita tai säilöntäaineita. Jos allergisen nuhan oireet ovat lievät voi hoitona kokeilla antihistamiini- tai kromonisuihkeita.
Tablettimuotoiset antihistamiinit tehoavat allergisen nuhan oireisiin tutkimusten mukaan heikommin kuin nenästeroidit, mutta niiden etuna on se, että ne auttavat myös muihin allergisiin oireisiin kuin nuhaan. Ne helpottavat siten myös silmän, ihon ja keuhkojen allergiaoireita. Antihistamiinin etu on myös se, että lääke alkaa vaikuttaa nopeasti, noin puolessa tunnissa. Saatavilla on siis monia hyviä lääkkeitä allergisen nuhan hoitoon ja varmasti kaikille löytyy oireita helpottava lääkitys. Usein kuitenkaan yksi lääke ei riitä, vaan tarvitaan oireista ja (etenkin siitepölyallergiaa hoidettaessa) allergeenimääristä riippuen paria-kolmea lääkettä. Siitepölykauden alkaessa lieviin allergisen nuhan oireisiin voi riittää antihistamiinitabletti tai nenäkortisonisuihke. Kun siitepölypitoisuus lisääntyy, lisätään lääkitykseen mukaan nenäkortisonisuihke tai antihistamiinitabletti ja tarvittaessa silmäoireiden hoitoon silmätippalääkitys. Allergista kausiluonteista nuhaa sairastavan potilaan on hyvä seurata esim. sanomalehdistä siitepölypitoisuuksia ja säädellä siten omaa lääkitystään jo ennakoivasti.
Siedätyshoito
Kaikki edellä mainitut lääkkeet on kehitetty allergisen nuhan oireiden hoitoon. Ainoa varsinainen allergian syyhyn eli herkistymiseen auttava hoito on siedätyshoito. Tällöin potilaan elimistö totutetaan pienillä säännöllisillä allergeenimäärillä allergeeniin, niin että allergiareaktio vähitellen elimistöstä häviää. Joissain tutkimuksissa on myös todettu, että siedätyshoito on estänyt astman puhkeamisen allergista nuhaa sairastavalla. Siedätyshoitoa on käytetty hoitona kuitenkin melko vähän. Pääsyynä on se, että hoito on melko vaivalloista potilaalle, koska siinä tulee sitoutua säännölliseen pistoshoitoon kolmen vuoden ajaksi. Nyt kuitenkin markkinoilla on myös tablettimuotoinen siedätysmuoto. Potilas ottaa tabletin päivittäin kolmen vuoden ajan. Helpottunut annostelu tulee todennäköisesti lisäämään kiinnostusta siedätyshoitoa kohtaan.
Allergisen nuhan hoito on tärkeää
Nuhaoireita usein vähätellään. Kuitenkin on todettu, että allerginen nuha huonontaa elämänlaatua enemmän kuin esim. keskivaikea astma. Astmaatikoilla hoitamaton nuha pahentaa myös astmaoireita. Allergisessa nuhassa suositellaan lääkityksen ja nenän limakalvon tarkistamista lääkärin vastaanotolla vähintään vuosittain, kausiluonteisessa nuhassa mielellään ennen allergiakauden alkua. Tällöin allergialääkitys on valmiina ja allergikkokin voi hyvillä mielin odottaa kevään puhkeamista kukkaan.
Asiantuntijat ja toimipisteet
