Diabetes

Diabetes on nykykäsityksen mukaan monimuotoinen joukko aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Kohonnut verensokeri johtuu häiriöstä haiman insuliinituotannossa ja/tai insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta. Diabeteksen vaarallisin piirre on oireettomuus – valtaosalla diabetes todetaan täytenä yllätyksenä esimerkiksi määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Kansankielellä puhutaan myös sokeritaudista, mikä johtuu siitä, että aikaisemmin kuviteltiin, että diabetes liittyy pelkästään kohonneeseen verensokeriin. Nykyään ymmärretään, että kyse on paljon laajemmasta energia-aineenvaihdunnan kokonaisuudesta, johon liittyy esimerkiksi epäedullinen kolesterolitasapaino sekä kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin.

Diabetes on perinteisesti jaettu kahteen tyyppiin: tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes sekä tyypin 2 diabetes eli niin sanottu aikuisiän diabetes. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinituotanto loppuu, kun taas tyypin 2 diabeteksessa vallitseva piirre on insuliiniresistenssi eli insuliinin puutteellinen vaikutus kudoksissa. Nämä kaksi diabetestyyppiä ovat nykytiedon valossa kuitenkin vain laajan tautikirjon ääripäät. Niiden väliin mahtuu paljon tautimuotoja, joiden piirteet ovat jotain kahden ääripään väliltä.

Tyypin 2 diabetes yleistyy kaikkialla maailmassa ja myös Suomessa. Tyypin 1 diabetes on yleisempi Suomessa kuin missään muussa maassa. Yleisin diabetestyyppi on tyypin 2 diabetes, josta on muodostunut Suomessa merkittävä kansansairaus. Tyypin 2 diabetesta sairastavia tiedetään olevan Suomessa noin 300 000. Lisäksi arvellaan, että noin 150 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa noin 50 000. Diabeteksen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sairautta ja sen hoidossa terveelliset elintavat ovat avainroolissa.

Diabeteksen oireet

Tyypin 2 diabetes on tavallisesti alkuvaiheessa oireeton tai vähäoireinen ja siksi se todetaan usein yllätyksenä. Diabeteksen oireet kehittyvät hitaasti, joten elimistö sopeutuu niihin. Valtaosalle potilaista diabetes diagnosoidaan sattumalta esimerkiksi työterveyshuollon ikäkausitarkastuksessa vasta useiden vuosien sairastamisen jälkeen. Keskimäärin diagnoosin arvioidaan viivästyvän jopa viisi vuotta juuri oireettomuudesta johtuen. Insuliinipuutosdiabeteksessa oireet kehittyvät nopeammin ja ellei niihin reagoida ajoissa, kehittyy ketoasidoosi.

Diabeteksen tyypillisiä oireita:

Väsymys
Lisääntynyt janon tunne
Suurentuneet virtsamäärät
Selittämätön laihtuminen
Tulehdusherkkyys

Diabetekseen liittyy usein koholla olevan veren sokeripitoisuuden lisäksi myös kohonnut verenpaine, kolesteroliarvot sekä veren hyytymistaipumus, jotka kiihdyttävät valtimoiden kalkkeutumista ja ahtautumista. Diabeetikon riski saada sydänkohtaus, aivohalvaus tai alaraajojen verenkiertohäiriö (katkokävely) on moninkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei ole diabetesta. Tupakointi lisää riskiä suuresti kaikilla, mutta vielä enemmän diabeetikolla.

Diabeteksen hoito on syytä aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa eikä jäädä seuraamaan tilannetta. Jos sokeriarvot ovat koholla, vaikka ne eivät vielä yltäisi diabetesrajalle, niihin puuttuminen elämäntapoja muuttamalla terveellisempään suuntaan on tärkeää. Heti alkuvaiheessa onnistuneilla elämäntapamuutoksilla voidaan siirtää diabeteksen puhkeamista useilla vuosilla tai hyvin lievässä tautimuodossa estää jopa kokonaan.

Diabeteksen riskitekijät

Diabeteksen riskitekijöitä ovat muun muassa:

Ylipaino, etenkin vyötärölihavuus
Metabolinen oireyhtymä
Diabetesta suvussa
Joskus todettu edes lievästi kohonnut verensokeri
Raskausdiabetes
Kohonnut verenpaine, sydänsairaus tai verenkiertosairaus, kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus tai alaraajojen valtimoita ahtauttava sairaus
Tupakointi, vähäinen liikunta tai univaje

Oman diabetesriskin voi kartoittaa tekemällä Diabetesliiton riskitestinUlkoinen linkki, jonka kysymyksissä kiinnitetään huomiota muun muassa perintötekijöihin, ikään, vyötärönympärykseen ja elintapoihin. Mikäli oma diabetesriski on kohonnut, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin Mehiläisen Diabetesvastaanotolle.

Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet

Diabetekseen liittyy lisäsairauksia, jotka kehittyvät hiljalleen vuosien kuluessa. Diabetekseen liittyviä lisäsairauksia ovat:

Munuaissairaus eli nefropatia
Silmänpohjamuutokset eli retinopatia
Kohonnut kolesteroli
Sydän- ja aivoinfarkti
Valtimosairaudet
Pienten hermojen vaurioituminen eli diabeettinen neuropatia
Jalkaongelmat ja haavat
Hammas- ja suusairaudet

Diabeetikolla on moninkertainen riski saada sydän- tai aivoinfarkti verrattuna henkilöön, jolla ei ole diabetesta. Diabeteksen hoidossa seulotaan säännöllisesti munuaissairautta, silmänpohjanmuutoksia sekä jalkaongelmia. Verenpainetta ja kolesteroliarvoja seurataan säännöllisesti. Pienten hermojen vaurioituminen johtaa diabeetikolla jalkojen tunnottomuuteen. Myös muut jalkaongelmat ja haavaumat ovat diabeetikoilla tyypillisiä. Huonosti paranevan jalkahaava on diabeetikolla tavallinen ja johtaa pahimmillaan jalan osan amputaatioon.

Lue myös:
Kolesteroli
Katkokävely
Valtimosairaudet
Verenpaine
Hammas- ja suusairaudet

Diabetes lapsella

Lasten diabeteksessa on yleensä kyse insuliinipuutosdiabeteksesta eli niin sanotusta ykköstyypin diabeteksesta. Myös kakkostyypin diabetes on lapsilla mahdollinen, mutta selvästi harvinaisempi. Lapsen diabeteksen oireissa korostuu äkillinen ketoasidoosi eli insuliininpuutos, joka kehittyy nopeasti ja on päivystyksellistä sairaalahoitoa vaativa tila. Diabetesta sairastavaa lasta hoidetaan ja seurataan yleensä erikoissairaanhoidossa.

Raskausdiabetes

Raskausajan diabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee ensimmäistä kertaa raskauden aikana ja korjaantuu synnytyksen jälkeen. Raskausdiabetes kertoo kuitenkin piilevästä alttiudesta eli siitä, että riski kehittää 2. tyypin diabetes myöhemmällä iällä on selvästi kohonnut. Odottavan äidin kohonnut verensokeri altistaa verenpaineen nousulle tai raskausmyrkytykselle, sikiön suurikokoisuudelle ja vastansyntyneen hypoglykemialle.

Terveelliset elintavat ovat avainasemassa sekä raskausdiabeteksen hoidossa että raskauden jälkeen diabeteksen ehkäisyssä. Painoon, ruokavalioon ja liikuntaan panostamalla voi pienentää merkittävästi omaa riskiään sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin elämässä. Jos perinnöllinen alttius on pieni, pitämällä elintavat kunnossa ja painon normaalina, pystyy jopa välttämään kokonaan diabetekseen sairastumisen. Raskausdiabetesta seurataan neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla. Synnytyksen jälkeen verensokeri tutkitaan sokerirasituskokeella. Jos tulos on normaali, tulee sokerirasitus uusia kolmen vuoden päästä ja sen jälkeen säännöllisesti läpi elämän.

Diabeteksen tutkiminen

Diabeteksen riskikartoituksen voi tehdä ilman laboratoriokokeita, mutta diabeteksen toteamiseen tarvitaan verensokerin määritys. Jos on taipumusta keskivartalolihavuuteen ja lähisuvussa on diabetesta, verensokeriarvojen tarkistus sekä keskustelu lääkärin kanssa kannattaa aika ajoin esimerkiksi työterveyskäynnillä tai lääkärin määräaikaistarkastuksessa.

Vaikka paastosokeri tai pitkäsokeri olisivat normaaleja, ne eivät yksittäisinä mittauksina sulje pois diabeteksesta. Paras tapa selvittää sokeriaineenvaihdunnan tilanne on sokerirasituskoe. Sillä löydetään myös lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt jopa vuosia ennen diabeteksen puhkeamista. Pelkällä paastosokerin mittaamisella jää suuri osa diabeteksesta löytymättä. Pitkäsokeri taas on verensokerin keskiarvo kolmen kuukauden ajalta eikä se näin ollen ole riittävän herkkä toteamaan alkavaa tai lievää diabetesta. Kun diabetes todetaan, on lääkityksen aloitus perusteltua eikä tilanteen kehitystä pidä jäädä seuraamaan. Kun onnistuneet elintapamuutokset alkavat näkyä verensokeritasossa, voidaan lääkitystä usein keventää.

Jos epäilet diabetesta, on hyvä varata aika yleislääkärille, työterveyslääkärille tai suoraan Mehiläisen Diabetesvastaanoton aiheeseen perehtyneelle vastaanottajalle. Varaa aika verkkoajanvarauksesta tai soittamalla asiakaspalveluumme numeroon 010 414 00. (pvm/mpm)

Diabeteksen hoito

Diabetesta hoidetaan sekä lääkkeillä että elintapamuutoksilla. Diabetes on luonteeltaan etenevä sairaus, joka etenee yksilöllisesti – toisilla nopeammin, toisilla hitaammin. Näin ollen korkean verensokerin tai mahdollisten lisäsairauksien oireiden ilmaantumista ei pidä odottaa vaan pyrkiä hoitamaan ennaltaehkäisevästi.

Diabeteksen hoidon kulmakivi on oma toiminta ja elämäntapojen muutos – diabeetikon onnistuminen itsensä hoidossa ratkaisee eniten. Elämäntapamuutosten tulee olla hitaita ja edetä mieluummin pienin askelin kuin tehdä kerralla suuria muutoksia, jotka eivät useinkaan ole pysyviä. Onnistuakseen diabeetikko tarvitsee omahoitoon tietoa, ohjausta, tukea ja työkaluja, joita moniammatillisen hoitotiimin tehtävänä on tarjota. Työkalut ovat tutkimustiedon välittäminen, yksilöllinen riskien selvittäminen, elintapamuutosten tukeminen sekä tarpeellisen lääkehoidon suunnittelu.

Diabeteksen lääkehoito on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Tarjolla on sekä pistettäviä että tablettimuotoisia lääkkeitä. Insuliininpuutosdiabetessa insuliini on yhä tärkein lääke, mutta muissa diabetestyypeissä sitä ei yleensä enää käytetä ensimmäisenä vaihtoehtona. Yhdessä lääkärin kanssa valitaan diabeetikolle sopiva lääkitys laajasta valikoimasta eri lääkevaihtoehtoja. Lääkehoidolla tähdätään nykyään vaikuttamaan verensokerin lisäksi muun muassa kolesteroliarvoihin, verenpaineeseen sekä metabolisiin tekijöihin. Aspiriinia ei nykyään suositella kaikille diabeetikoille ennaltaehkäisynä vaan yksilöllisen riskiarvion perusteella, jos on jo todettu valtimotauti tai valtimotaudin riski on merkittävästi koholla. Elämäntapahoidolla on mahdollista vähentää tarvittavien lääkkeiden määrää.

Lue myös:
Yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa Mehiläisen Diabetesvastaanotolla
Terveyskirjasto: DiabetesUlkoinen linkki
Diabeteksen Käypä hoito -suositusUlkoinen linkki

Diabeteksen ehkäisy

Jo pienikin painonlasku parantaa vointia ja terveyttä merkittävästi ja se on myös tehokasta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Nykyiset ravitsemussuositukset ovat sellaisenaan varsin hyvä pohja kenelle tahansa, myös diabeetikolle.

Liikunnan merkitys on suuri diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hyvässä hoidossa. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta ehkäisee diabeteksen ilmaantumista. Se on tärkeässä osassa etenkin painonhallinnassa ja lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä myös tyypin 1 diabeteksessa.

Lue myös:
Terveellinen ruoka - mistä se koostuu?
Ruokavalio ja hyvinvointi
Apua diabeetikon painonhallintaan

Lue myös:
Tyypin 1 eli insuliininpuutosdiabetes
Tyypin 2 eli aikuisiän diabetes
Verensokeri ja diabetes
Insuliini diabeteksen hoidossa
Ketoasidoosi eli happomyrkytys
Jatkuvan kudossokerin mittaaminen
Hammashoito ja diabetes
Diabeetikon painonhallinta
Metabolinen oireyhtymä ja sen tunnistaminen
Testaa riskisi saada diabetes Diabetesliiton riskitestilläUlkoinen linkki

Lähteet:
Käypä hoito, Terveyskirjasto