Rintojen tutkiminen
Lue lisää
Gynekologi
Gynekologi eli naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri on erikoistunut laaja-alaisesti gynekologisten sairauksien tutkimukseen ja hoitoon sekä hedelmällisyyteen liittyviin asioihin. Mehiläisen gynekologin vastaanotolle pääset nopeasti.
Artikkelissa asiantuntijana
9,9
LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Tarkistettu 19.11.2024
Gynekologiasta tiiviisti
- Gynekologi on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri.
- Gynekologi on monelle luottolääkäri, jonka kanssa muodostuu vuosikymmeniä kestävä hoitosuhde.
- Gynekologeiltamme saat apua nopeasti elämän eri vaiheissa.
Mehiläisen gynekologeilta saat apua gynekologisiin vaivoihin
Gynekologimme hoitavat kaikenlaisia vaivoja ja kohtaavat luontevasti erilaisia ihmisiä. Gynekologin vastaanotto onkin paras paikka kysyä, kun jokin asia omassa terveydessäsi tai hyvinvoinnissasi mietityttää sinua.
Gynekologi on erikoistunut muun muassa seuraaviin asioihin:
- Alavatsakivut
- Endometrioosi
- Gynekologiset ultraäänitutkimukset
- Gynekologisten tulehdusten hoito, kuten emätintulehdus tai seksitaudit
- Kierukan laitto tai poisto
- Kohdun ja munasarjojen kasvaimet, kuten myoomat tai munasarjakystat
- Kuukautiskivut ja runsaat kuukautiset
- Raskauden ehkäisy ja seuranta
- Synnytyksestä palautuminen
- Vaihdevuodet ja esivaihdevuodet
- Virtsankarkailu ja laskeumat
Milloin mennä gynekologin vastaanotolle?
Yksityiselle gynekologille kannattaa varata aika matalalla kynnyksellä ja viimeistään silloin, kun huomaat sellaisia vaivoja, joiden syy voisi olla gynekologinen.
Tavallisimpia gynekologisten vaivojen oireita ovat esimerkiksi:
- Limakalvojen ärsytys tai kutina
- Poikkeava vuoto ja kivut
- Vaihdevuosioireet, kuten yöunien katkonaisuus, mielialaoireet ja kuumat aallot
- Rinnoissa havaittu muutos, kuten kyhmy
Jos vastaanotolle tuleminen jännittää tai sisätutkimus mietityttää, voit ottaa asian esiin aikaa varatessasi tai kertoa jännityksestäsi gynekologillesi. Teemme parhaamme, jotta tutkimus ja hoito sujuvat mahdollisimman miellyttävällä tavalla.
Gynekologin vastaanotolle valmistautuminen
Ennen gynekologin vastaanottoa on hyvä kirjata ylös itselleen tai palauttaa mieleensä ainakin seuraavat asiat, jos nämä koskevat sinua:
- Käytössäsi oleva lääkitys.
- Käyttämäsi hormonilääkkeet, kuten vaihdevuosien hoitoon tarkoitettu hormonihoito tai e-pillerit.
- Tiedot kuukautisista eli kuukautiskierron pituus, vuodon kesto ja edellisten kuukautisten ajankohta.
- Raskaudet ja synnytykset.
- Gynekologiset sairaudet ja leikkaukset.
- Lääkeallergiat.
- Perinnölliset riskitekijät, kuten syöpä tai veritulppa lähisukulaisella.
Näin gynekologin vastaanotto etenee
Gynekologin vastaanotolla gynekologi keskustelee aluksi kanssasi oireistasi ja mahdollisesti myös muista terveydentilaasi liittyvistä kysymyksistä ja käyttämistäsi lääkkeistä.
Alkukeskustelun jälkeen vastaanotolla tehdään yleensä gynekologinen tutkimus, jossa arvioidaan ulkosynnytinten, emättimen, kohdun ja munasarjojen tilanne. Myös lantionpohjan lihaksiston kuntoa voidaan arvioida.
Joskus vastaanotolla tehdään lääkärin suosituksen mukaan ultraäänitutkimus, jolla voidaan nähdä kohtu ja munasarjat sekä niitä ympäröivät rakenteet hyvin. Yleensä ultraäänitutkimus tehdään emättimen kautta, mutta se voidaan tehdä myös vatsan päältä.
Joskus diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan näytteitä esimerkiksi seksitaudin tai tulehduksen varalta. Myös Papa-koe tai HPV-näyte voidaan ottaa vastaanotolla, mikäli et ole osallistunut kansalliseen kohdunkaulansyövän seulontaan lähiaikoina tai se muuten on tarpeen.
Gynekologiseen perustarkastukseen kuuluu rintojen tutkiminen, etenkin jos et itse niitä säännöllisesti tutki. Gynekologi voi tarvittaessa tehdä lähetteen rintojen kuvantamistutkimuksiin, kuten mammografiaan.
Gynekologi tekee vastaanoton lopuksi sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman, jonka avulla sinun on helppo huolehtia gynekologisesta terveydestä mahdollisimman hyvin.
Gynekologi arvioi yksilöllisesti kullekin sopivan käyntivälin
Hyvä käyntiväli gynekologin vastaanotolla on yksilöllinen. Käyntiväli gynekologin vastaanotolla riippuu muun muassa iästäsi, sairauksistasi, mahdollisesta hormonivalmisteiden käytöstä ja sukuriskeistäsi, kuten syöpäriskistä. Gynekologi arvioi sinulle sopivan käyntivälin.
Säännöllisistä gynekologikäynneistä ei kuitenkaan ole mitään haittaa, sillä vastaanotolla arvioidaan kokonaisterveyttä ja voidaan halutessasi keskustella muistakin elämääsi liittyvistä asioista, kuten parisuhteesta ja seksuaalisuudesta.
Erikoislääkäreiden esim. gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, asiantuntijakohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme.
Huomioi hinnastossa
Hinta-arvio sisältää kanta- ja poliklinikkamaksun.| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 10 min Hinta per käynti. | alk. 27,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 46,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 55,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 66,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,20 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 69,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 95,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 108,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,00 € |
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä gynekologin vastaanotosta
Gynekologi on erikoistunut laaja-alaisesti gynekologisten sairauksien tutkimukseen ja hoitoon sekä hedelmällisyyteen liittyviin asioihin. Gynekologin vastaanotto onkin paras paikka kysyä, kun jokin asia omassa terveydessäsi tai hyvinvoinnissasi mietityttää sinua.
Gynekologin vastaanotto alkaa keskustelulla. Alkukeskustelun jälkeen vastaanotolla tehdään yleensä gynekologinen tutkimus, jossa arvioidaan ulkosynnytinten, emättimen, kohdun ja munasarjojen tilanne. Tarvittaessa tehdään ultraäänitutkimus. Gynekologin vastaanotolla voidaan tarvittaessa ottaa näytteitä sekä tutkia myös rinnat. Lopuksi gynekologi laatii yksilöllisen hoitosuunnitelman gynekologisen terveyden ylläpitämiseksi ja arvioi sopivan käyntivälin.
Mitään tarkkaa ikärajaa ensimmäiselle gynekologikäynnille ei ole. Suurin osa aloittaa gynekologilla käynnit teini-iässä tai nuorena aikuisena.
Ensimmäistä kertaa gynekologille kannattaa tulla, jos kuukautiset ovat häiritsevän runsaat tai kivuliaat sekä viimeistään silloin kun raskauden ehkäisy alkaa olla ajankohtaista. Ensimmäisellä kerralla ei yleensä tehdä sisätutkimusta vaan arvioidaan muuten terveydentilaa ja keskustellaan.
Ennen ensimmäistä käyntiä gynekologilla kannattaa kirjoittaa itselle ylös tai pohtia seuraavia asioita:
- kuukautisten alkamisikä
- miten säännöllisesti vuodot tulevat
- kuinka pitkään menkat kestävät ja onko vuoto runsasta
- onko seksielämä alkanut ja onko siihen liittyviä ongelmia tai kysymyksiä.
Elintapojen kartoittaminen ja mahdolliset riskit käydään myös gynekologin kanssa läpi.
Käyntiväli gynekologin vastaanotolla on yksilöllinen ja riippuu muun muassa iästäsi, sairauksistasi, mahdollisesta hormonivalmisteiden käytöstä ja sukuriskeistäsi, kuten syöpäriskistä. Gynekologi arvioi sinulle vastaanotolla sopivan käyntivälin, joka voi olla seuraavanlainen:
- Jos oireita ei ole ja olet muuten terve, vuosittaiset gynekologiset tarkastukset eivät yleensä ole tarpeen.
- Suosittelemme gynekologista tarkastusta vuosittain, jos käytät vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa.
- Hormonaalisen ehkäisyn käyttäjällä perustarkastus saattaa riittää harvemminkin, esimerkiksi joka toinen vuosi.
Kyllä, gynekologin vastaanotolla voidaan myös ottaa seksitautitestit. Lue lisää seksitaudeista täältä.
