Liikunnan terveysvaikutukset
Ihmiset liikkuvat nykyisin selvästi aiempaa vähemmän, mikä johtuu toimintaympäristössä ja elämäntavoissamme tapahtuneista muutoksista. Fyysisen työn sijaan teemme yhä useammin istumatyötä tai kuljemme autolla töihin ja harrastuksiin, jolloin terveyden kannalta tärkeä arkiaktiivisuus jää vähäiseksi.
– Saamme yksinkertaisesti aivan liian vähän liikuntaa, mikä johtaa huonoon fyysiseen kuntoon sekä mahdollisesti erilaisiin sairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen sekä lihavuuteen. Suurin osa näistä elintasosairauksista olisi ennaltaehkäistävissä ja hoidettavissakin liikunnalla. Liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat ovat yleismaailmallisia ja vakavia. Viime vuonna Maailman Terveysjärjestö WHO listasi liian vähäisen liikkumisen neljänneksi suurimmaksi kuolinsyyksi maailmassa, kertoo terveysliikunnan professori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli J. Heinonen Mehiläinen Turusta. Heinonen toimii myös Suomen Olympiakomitean urheilijoiden omalääkärinä.
- Suositusten mukaan ihmisen pitäisi liikkua vähintään puoli tuntia päivässä. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että liikkumisen pitäisi tapahtua vasta illalla, raskaan työ- tai koulupäivän jälkeen, vaan fyysinen aktiivisuus kannattaa jakaa koko päivään, eri tehtävien lomaan. On hyvä muistaa, että liikunta on toisinaan yhtä tehokas hoitomuoto kuin lääkekin, kertoo terveysliikunnan professori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Olli J. Heinon Turun Mehiläisestä.
Liikunnan terveysvaikutukset
Liikunnan on jo pitkään todettu ennaltaehkäisevän suomalaisten yleisintä kansansairautta, sydän- ja verisuonitauteja.
Lisäksi liikunta auttaa painonhallinnassa sekä ehkäisee tyypin 2 diabetesta ja on myös tärkeä osa sen hoitoa. Liikunnan on todettu vaikuttavan ennaltaehkäisevästi myös tiettyjen syöpämuotojen kuten paksusuolen syövän ja rintasyövän esiintyvyyteen. Liikkuminen on tärkeää myös tuki- ja liikuntaelimistön kannalta, sillä se vahvistaa luustoa ja vähentää ikääntyvillä kaatumisen riskiä edistäen tätä kautta heidän selviytymistään arjessa. Liikunnan tuottaman mielihyvän on todettu vähentävän lievää masennusta ja lisäävän henkistä hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Parhaimmillaan liikunta tuo elämään sosiaalistakin hyvinvointia yhteisten kokemusten jakamisen kautta.
- Esimerkiksi Turussa toimii sadoista 60-90-vuotiaista herrasmiehistä koostuva Aarnen talli, jonne miehet kokoontuvat yhteen kävelyn, jumpan ja saunomisen merkeissä. Jo pelkästään yhteiset keskustelut saunassa lisäävät merkittävästi hyvinvointia, Heinonen hymyilee.
Hänen mielestään liikunnassa on kysymys ennen kaikkea elämäntavasta: kokonaisvaltaisesta sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta, johon sisältyy niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. Tätä elämäntapaa suosivien arkipäiviin sisältyy jatkuvasti pieniä liikunnallisia valintoja.
- Esimerkiksi lievää, alkuvaiheen kohonnutta verenpainetta potevalle päivittäinen, puolen tunnin liikuntaharrastus vastaa teholtaan yhtä verenpainelääkettä. Tai 3-4 kertaa viikossa tapahtuva puolen tunnin kävelylenkki yhdistettynä muutaman kilon painonpudotukseen vuodessa, estää merkittävästi tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.
Liikuntaa käytetään hoitona myös nivelkulumassa eli artroosissa. Liikunnan kuntouttavaa vaikutusta tarvitaan sekä ennen polvi- tai lonkkaleikkausta että myös sen jälkeen. Asiantuntijat osaavat auttaa potilasta sopivan kivuttoman liikuntamuodon valitsemisessa.
Liikunnan voi aloittaa aina
Nuorena opittu liikunnallinen elämäntapa jatkuu yleensä läpi elämän. Heinonen korostaa kuitenkin, ettei liikuntaharrastuksen aloittaminen ole koskaan liian myöhäistä. Keskeistä on löytää itselle sopiva laji tai mielellään useampia, joista voi ammentaa iloa ja nautintoa.
– Ihminen reagoi geeniperimänsä mukaan hiukan eri tavalla eri liikuntamuotoihin - jos joku ei nauti vaikkapa juoksusta, niin hänen ei kannata valita sitä harrastuksekseen, vaan aloittaa jokin muu itselle sopiva laji. Liikunnasta on terveydelle hyötyä missä iässä tahansa ja sen voi aloittaa vaikka huomenna. Mutta mikäli ihminen on ikääntynyt ja hänellä on jokin perussairaus, kannattaa kysyä neuvoja lääkäriltä, joka tekee riskiarvion. Me liikuntalääketieteeseen erikoistuneet lääkärit annamme asiakkaille liikuntasuosituksia, kannustamme ja autamme heitä löytämään sopivan liikuntamuodon. Hippokrateen 2 500 vuotta sitten lausuma toteamus, ”Ihminen on luotu liikkumaan”, pätee edelleen, Olli J. Heinonen muistuttaa.
Lue lisää:
