Punajäkälä (lichen ruber planus)
Punajäkälä on erilaisia läiskiä ja kyhmyjä aiheuttava tulehduksellinen ihosairaus. Se voi oireilla iholla ja limakalvoilla. Sen yleisimmät tyypit ovat
- tavallinen punajäkälä
- limakalvojen punajäkälä
- kolmantena tyyppinä krooninen paksukarstainen hypertrofinen punajäkälä.
Punajäkälän syytä ei tunneta. Sitä on eniten 20–60-vuotiailla. Punajäkälä kuuluu autoimmuunitauteihin, eli elimistö reagoi omia kudoksiaan vastaan ja tauti kestää pitkään. Punajäkälä voi oireilla iholla ja limakalvoilla vuosia. Ihotautilääkäri tunnistaa punajäkälän yleensä oireiden perusteella.
Lue lääkärin neuvot, miten hoitaa punajäkälää! Asiantuntijana artikkelissa ihotautien erikoislääkäri Maarit Vaalamo
Punajäkälä iholla: tavallinen punajäkälä
Tavallinen punajäkälä oireilee sinipunertavina laakeina näppylöinä. Näppylät voivat sulautua yhteen laajemmiksi alueiksi ja niiden pinnalla voi näkyä hentoa vaaleaa verkkoa. Tavallinen punajäkälä oireilee usein ranteissa, nilkoissa, ristiselässä ja kainaloissa. Iho kutisee usein piinallisesti ja kutina voi häiritä esimerkiksi öisin.
Punajäkälä alapäässä: limakalvojen punajäkälä
Limakalvojen punajäkälä oireilee sukuelimissä ja suussa. Se aiheuttaa yleensä vaaleaa verkkomaista kuviointia tai punoittavia läiskiä. Suun limakalvojen punajäkälää esiintyy noin 2 prosentilla suomalaisista. Sukuelinten haavautuva limakalvojen punajäkälä on sen sijaan hyvin harvinainen.
Limakalvojen punajäkälä puhkeaa usein keski-iässä ja on naisilla yleisempi kuin miehillä. Se ei ole tarttuvaa, eikä siis tartu esimerkiksi seksissä. Jos epäilee limakalvojen punajäkälää, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin, gynekologin tai urologin vastaanotolle. Jos punajäkälä oireilee suun limakalvoilla, kannattaa mennä hammaslääkärille.
Paksukarstainen hypertrofinen punajäkälä
Paksukarstainen hypertrofinen punajäkälä tekee varsinkin säärien etupuolelle paksuja, kutiavia kyhmyjä ja läiskiä. Kolmella neljästä potilaasta on lisäksi vaaleaa kuviointia ja matalia haavapintoja suun limakalvoilla.
Punajäkälän hoito: koska lääkäriin?
Voit varata ajan ihotautilääkärille, jos olet epävarma oireistasi tai jos tavallinen punajäkälä leviää laajalle tai kutisee voimakkaasti. Parantavaa hoitoa ei ole, mutta ihotautilääkäri voi määrätä oireita lievittävää hoitoa.
Tavallista punajäkälää ei tarvitse hoitaa, jos siitä ei ole paljon haittaa. Hydrokortisonivoide saattaa hillitä kutinaa ja nopeuttaa näppylöiden parantumista.
Lääkäri voi määrätä sen hoitoon uv-valohoitoa tai suun kautta otettavia tablettihoitoja. Limakalvojen punajäkälään ja paksukarstaiseen hypertrofiseen punajäkälään kannattaa hakea hoitoa ihotautilääkäriltä.
Punajäkälän laukaisevia tekijöitä ei tunneta. Siksi sitä ei voi ehkäistä ennalta.
Punajäkälä vai valkojäkälä?
Sukuelimissä esiintyy myös valkojäkälää, joka on punajäkälän tavoin autoimmuunisairaus. Valkojäkälää on yleensä 40–60-vuotiailla naisilla ja se aiheuttaa tarkkarajaisia valkeita läiskiä häpyhuuliin ja välilihaan. Valkojäkälä voi oireilla myös miehillä, lapsilla ja nuorilla. Valkojäkäläepäilyn takia kannattaa hakeutua ihotautilääkärin, gynekologin tai urologin vastaanotolle.
Asiantuntijat ja toimipisteet
