Kymmenen asiaa, jotka diabeteksesta on hyvä tietää

Diabetesta sairastaa Suomessa n. 500 000 henkilöä

eli noin joka kymmenes suomalainen. Sairaus on yleistynyt rajusti viime vuosien aikana kaikkialla maailmassa - myös Suomessa. Työikäisillä ja ikääntyvillä diabeteksen yleisyys on yli 15%.

Jos epäilet diabetesta, varaa aika Mehiläisen Diabetesklinikalle numerosta 010 414 00 (pvm/mpm). Ensimmäisen aika suositellaan varaamaan diabeteshoitajalle, joka tekee tarpeelliset selvitykset ennen lääkärin vastaanottoa.

Diabetes on monimuotoinen sairaus

Aiemmin tunnettiin kaksi selkeästi toisistaan erotettavaa diabeteksen muotoa. Tyypin 1 diabeetikot olivat hoikkia, sairastuivat ennen 20 vuoden ikää ja tarvitsivat kaikki melko välittömän insuliinihoidon. Tyypin 2 diabeetikot olivat lihavia, sairastuivat yli 40-vuotiaina ja pärjäsivät tableteilla pitkään. Tämä ei pidä enää paikkaansa - yhä useampi tyypin 1 diabeetikko sairastuu aikuisena ja useat tyypin 1 diabeetikot ovat ylipainoisia. Tyypin 2 diabetes taas on yleistynyt nopeasti nuorilla ja aiempaa hoikemmilla henkilöillä. Useimmat tyypin 2 diabeetikot tarvitsevat veren sokerin hoitamiseen myös insuliinihoitoa - väliaikaisesti tai taudin edetessä pysyvänä hoitona.

Diabeteksen oireet

Diabetes on useimmiten alkuvaiheessa oireeton. Keskimäärin diagnoosin arvioidaan viivästyvän jopa viisi vuotta johtuen pitkälti oireettomuudesta.

Diabetes todetaan useimmiten yllätyksenä

Suomessa tehdyssä selvityksessä jopa yli puolet diabetesta sairastavista ei tiennyt sairaudestaan, kun se todettiin. Tämä johtuu sekä taudin oireettomuudesta että tiedon puutteesta. Diabetesriskisi voit testata tästäUlkoinen linkki. Suosittelemme tarkempien tutkimusten rajaksi 12 pistettä.

Diabetes kiihdyttää valtimoiden rappeutumista

Diabetes on vakava valtimotauti. Veren sokeripitoisuuden lisäksi myös verenpaine, kolesteroliarvot ja veren hyytymistaipumus ovat useimmiten koholla kiihdyttäen valtimoiden ahtautumista. Diabeetikon riski saada sydän- tai aivoinfarkti tai alaraajojen verenkiertohäiriö (katkokävely) on moninkertainen verrattuna henkilöön, jolla ei diabetesta ole. Tupakointi lisää riskiä suuresti kaikilla, mutta vielä enemmän diabeetikolla.

Diabeteksen hoidon kulmakivi on oma toiminta

Diabeetikon onnistuminen itsensä hoidossa ratkaisee eniten. Hoitotiimin tehtävä on tarjota työkaluja omahoitoon. Työkalut ovat tutkimustiedon välittäminen, yksilöllinen riskien selvittäminen, elintapamuutosten tukeminen sekä useissa tilanteissa myös lääkitys. Lääkkeiden osalta on tärkeää, että niiden vaikuttavuus arvioidaan säännöllisesti - tarpeelliseksi havaittuja lääkkeitä kannattaa jatkaa mutta tarpeettomat lopetetaan. Jokaiselle lääkkeelle pitää olla selkeä syy.

Tavoitteet laaditaan ryhmätyönä

Diabeetikko on hoitotiimin tärkein jäsen. Hoidon tavoitteet kannattaa kirjata ylös. Näin kaikki hoitoon osallistuvat tietävät tavoitteet, mihin on syytä puuttua ja mikä jätetään tuonnemmaksi.

Ennaltaehkäisevä ja aktiivinen hoito on järkevää

Diabetes tiedetään sairaudeksi, jonka luonne yleensä hankaloituu - toisilla nopeammin, toisilla hitaammin. Hoidon tehostaminen on järkevintä tehdä ajoissa ja ylläpitää hyvää tilannetta näin koko ajan. Tutkimuksissa on poikkeuksetta voitu osoittaa, että diabeteksen hyvä hoito estää tehokkaasti sekä valtimotaudin, että ns. komplikaatioiden ilmaantumista. Riskiryhmään kuuluvilla diabetes voidaan jopa estää toimimalla oikein.

Diabeteksen hoito onnistuu osaavassa tiimissä

Useat tutkimukset osoittavat, että asiantunteva hoidonohjaus vastaa 2-3 lääkkeen tehoa - pelkkä lääkereseptien uusiminen ilman arviota - kiireenkään keskellä - ei ole kenenkään etu.

Hyvä hoito on mahdollista

Diabeetikon mukanaolo tiimin aktiivisena jäsenenä, tavoitteiden arviointi ja asettaminen, asiantunteva hoito ja säännöllinen seuranta tuovat hyvät tulokset. Mehiläisen diabetesklinikka on sitoutunut kehittämään diabeteksen ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa. Jo nyt luomamme ympäristö edustaa nykyaikaisinta diabeteksen hoitoa mutta olemme myös sitoutuneet jatkuvaan kehitykseen asiakkaidemme hyväksi.