Paastoa vaativat laboratoriotutkimukset

Yleensä näytteenottoa varten ei tarvitse olla syömättä tai juomatta. Poikkeustapauksissa laboratoriotutkimukset tehdään paastonäytteestä aamupäivällä yön yli kestäneen paaston jälkeen. Tällöin ennen näytteenottoa tulee olla syömättä ja juomatta 8–12 tuntia.

• Paastonäytteen voi tunnistaa siitä, että laboratoriokokeen lyhenteen edestä löytyy usein pieni f-kirjain, esim. fP-Gluk, joka tulee englannin kielen sanasta 'fasting' (paasto). Paastoa ei kuitenkaan ole syytä noudattaa ellei niin ole nimenomaisesti määrätty.

Paastotutkimusta edeltävän paaston aikana ei voi juoda runsaasti vettä eikä mitään energiaa sisältäviä juomia, esimerkiksi mehuja tai alkoholijuomia. Kahvi, tee ja tupakka voivat vaikuttaa paastonäytteeseen, joten niitä on hyvä välttää 8–12 tuntia ennen näytteiden ottamista. Lasillisen vettä voi juoda huoletta, mutta suuremmat nestemäärät voivat vaikuttaa tuloksiin, esimerkiksi laimentamalla verta ja virtsaa.

Varaa aika näytteenottoon

Miksi ennen tutkimusta tarvitsee paastota?

Ruoka vaikuttaa monien veren aineiden pitoisuuksiin. Esimerkiksi veren sokerin eli glukoosin pitoisuus suurenee aterian jälkeen. Tämä johtuu siitä, että ruoan sisältämän sokerin ja tärkkelyksen glukoosi imeytyy suolistosta verenkiertoon. Verensokerin viite-, eli normaaliarvo, on paastotilassa eri kuin aterian jälkeen.

Aterioinnin jälkeen mitattu glukoosiarvo on tutkimuksissa haasteellinen, koska siihen vaikuttavat niin edeltävän aterian koko, laatu kuin aterioinnista kulunut aikakin. Esimerkiksi silloin, kun halutaan selvittää, onko kyseessä diabetes, veren sokeri, eli plasman glukoosi, tutkitaan aina paastonäytteestä. Muita paastoa vaativia tutkimuksia ovat esimerkiksi folaatti- ja sappihappotutkimukset.

Tutkimukset, joissa paasto on välttämätön: