Lasten Mehiläisen kyselytutkimus: 58 % kouluikäisistä huolissaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista

Lasten Mehiläinen kartoitti tuoreessa kyselytutkimuksessaan lasten ja nuorten sekä huoltajien ajatuksia kouluikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Tutkimuksen tulosten mukaan jopa 58 prosenttia kouluikäisistä on huolissaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Lapsia ja nuoria painavat keskittymisvaikeudet (16 %), liiallinen puhelimen käyttö (13 %) sekä ulkonäköpaineet (13 %) ja iho-ongelmat (12 %). 10 prosenttia vastaajista koki olevansa usein alakuloinen, masentunut tai muutoin pahalla mielellä.

- Osa näistä yleisimmistä lasten ja nuorten huolenaiheista on ympäristön luomia. Runsas ärsyketulva haastaa keskittymiskykyä niilläkin lapsilla, joilla ei varsinaisesti ole diagnosoitua tarkkaavuushäiriötä. Ulkonäköpaineet ja koetut iho-ongelmat voivat olla seurausta sosiaalisen median kautta välittyvästä virheettömyyden tavoittelusta ulkonäön suhteen, Lasten Mehiläisen vastuulääkäri Maarit Tarkiainen arvioi.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös huoltajien huolia lapsista ja nuorista. Eniten huoltajia huolestuttivat puhelimella tai pelatessa käytetty liiallinen aika (29 %), lapsen vaikeus keskittyä (14 %) ja epäterveellinen ruoka ja/tai se, ettei ruoka maistu (13 %). Lääketieteen tohtori ja lastentautien erikoislääkäri Minna Aaltonen on vastaanotollaan huomannut miten yksi haaste johtaa helposti toiseen.

- Yhä useampi lapsi tai nuori tuodaan lääkärin vastaanotolle huonon olon, väsymyksen tai erilaisten kipujen takia. Taustalla löytyy paljon haastetta arjen rytmityksessä tai liian niukassa nukkumisessa. Tutkimuksen mukaan lapsista vain 13 prosenttia on huolissaan omasta kännykän käytöstä, mutta huoltajista lähes 30 prosenttia on tästä huolissaan. Liiallinen ruutuaika tuo tutkitusti mukanaan edellä mainittujen haasteiden lisäksi keskittymisvaikeuksia ja jopa stressiä.

Omien henkilökohtaisten asioiden lisäksi myös isot kriisit ja maapallon tulevaisuus huolestuttavat lapsia ja nuoria (9 %).

- Nuoruuteen on tyypillisesti liitetty huoli erilaisista yhteiskunnallisista ja maailmanlaajuisista ongelmista. Siinä missä 80-luvulla nuoria huolestutti ydinsodan uhka, 2000-luvulle tultaessa nuoret ovat huolissaan ympäristön tilasta. Tämän päivän nuoret elävät maailmassa, jossa ratkotaan merkittäviä maailmanlaajuisia ongelmia. Somessa uutiset myös leviävät nopeasti, Mehiläisen psykologipalveluiden psykologi Heini Järvinen muistuttaa.

Tutkimukseen vastanneista koululaisista kaksi viidestä (42 %) koki ettei heillä ole terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä huolia. Vastaavasti huoltajista kaksi viidestä (40 %) ei ole erityisen huolissaan lapsen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Koulunkäynti ja tulevaisuus huoltajien huolena

Huoltajilta kartoitettiin tutkimuksessa myös sitä, miten lapsiin ja nuoriin liittyvät huolet ja ongelmat vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin. Vastauksissa korostuivat koululaisten koulunkäynnin hankaloituminen (24 %) sekä yleinen huoli lapsen ja nuoren tulevaisuudesta (28 %).

- Lasten ja nuorten yksi tärkeimmistä kehitystehtävistä on koulunkäynti ja koulussa pärjääminen siten, että ammatin hankkiminen on mahdollista. Huoli koulunkäyntiä kohtaan heijastelee sitä, että heillä on huoli tulevaisuudesta. Toivoisin, että huoli otettaisiin puheeksi kotona ja kouluissa, sillä yhdessä miettimällä näille on paljon tehtävissä. Koulupaineet ja keskittymisen vaikeudet ovat teemoja, jotka näkyvät myös psykologin vastaanotoilla, ja huomioitava on, että suoriutumisen paineista kärsivät yhä nuoremmat lapset, Järvinen kertoo.

23 prosenttia huoltajista totesi tutkimuksessa, etteivät koululaisten ongelmat vaikuta perheeseen.

Lapset ja nuoret toivovat lisää tukea ja aitoja kohtaamisia

Lasten Mehiläisen kyselytutkimus osoittaa, että vaikka huolia kokevista lapsista ja nuorista neljäsosa (24 %) kertoo pärjäävänsä huolien ja ongelmien kanssa ja uskoo asioiden selviävän ajan kanssa, he toivovat hyvinvointinsa tueksi lisää yhteistä tekemistä perheen kanssa (21 %) sekä lisää sosiaalisia suhteita, kuten kavereita (21 %).

- Ihmiset elävät kontakteista toisiin ihmisiin ja niiden varassa lapsi kasvaa osaksi yhteiskuntaa. Lapsen tulisi saada tulla kuulluksi ja kohdatuksi vaikka hän ei osaisi sitä oikein pyytää. Aina aikuisen ei kuitenkaan tarvitse ratkaista lapsen huolia. Usein pelkkä aito kuuntelu riittää, Järvinen muistuttaa.

- Huolten kanssa elämistä on myös hyvä harjoitella, sillä eihän kenenkään elämä ei ole pelkkää myötätuulta. Meidän vanhempien velvollisuus on tarjota riittävissä määrin työvälineitä hankalien asioiden kohtaamiseen. Lapsia ei saa jättää yksin näiden huolten kanssa, mutta voimme pohtia, miten elämää voi jatkaa ja ehkä oppia käsillä olevista vaikeista asioista jotain arvokasta, Järvinen päättää.

*) Tutkimus toteutettiin 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän huoltajilleen Taloustutkimuksen internet-paneelissa 15.-26.4.2024. Kukin huoltaja arvioi omaa lastaan. Taloustutkimus toteutti tutkimuksen, jonka sisällöstä vastasi Mehiläinen. Vastaajia tutkimuksessa on yhteensä 1 102, joista lapsia ja nuoria 443 sekä vanhempia 669. Otos on valtakunnallisesti edustava ja se on painotettu iän, sukupuolen ja asuinalueen (Manner-Suomi) mukaan.