Mainiokotien data kuvaa ikääntyneiden palvelutarpeita asumispalveluissa: lähes 80 %:lla asukkaista dementiadiagnoosi

Mehiläisen ikääntyneiden asumispalveluita tuottavien Mainiokotien data piirtää kuvaa ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaista – eli ikääntyneistä, jotka asuvat hoivakodeissa, ja joilla on käytössä ympäri vuorokauden sosiaalipalveluiden ammattilaisten tarjoama hoito ja hoiva. Mainiokotien ikääntyneiden palvelukodeissa asuu lähes 4 000 asukasta, ja he edustavat noin 7 prosenttia kaikista ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaista Suomessa. Yli puolet (51 %) heistä on yli 85-vuotiaita. Keskimääräinen asumisaika asumispalveluissa on alle kaksi vuotta.

- Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvilla on suuri palveluiden tarve. Heidän keskimääräinen asumisaika kodeissamme on lyhentynyt. Heikentynyt tarkkaavaisuus, dementia ja avun tarve arkisuoriutumisessa ovat erityisen yleisiä ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla, kuvailee laatupäällikkö Anna Ojala Mainiokodeista.

Mainiokotien asukasdatan mukaan lähes 80 prosentilla kotien asukkaista on dementiadiagnoosi, ja yli 80 prosentilla alentunut kognitio. Kognition heikentyminen tarkoittaa ongelmia esimerkiksi tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, kielellisissä toiminnoissa tai muistitoiminnoissa. 96 prosenttia asukkaista tarvitsee päivittäistä apua arjen toiminnoissa, kuten liikkumisessa, ruokailussa, WC:n käytössä ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Avun tarpeiden ja kognition heikkenemän lisäksi asukkaat ovat monisairaita.

- Hyvinvointialueet ovat suunnitelmissaan keventämässä palvelurakennetta merkittävästi korvaamalla ympärivuorokautista palveluasumista kevyemmällä yhteisöllisellä asumisella. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden palvelutarve huomioiden on kuitenkin vaikea nähdä, että heitä voitaisiin hoitaa laajasti kevyemmässä palvelussa, jossa henkilöstöä on vähemmän ja henkilökunta ei ole paikalla yöaikaan. Hyvinvointialueiden suunnitelmat herättävätkin huolta siitä, miten pystymme takaamaan hyvän elämän ja inhimillisen vanhuuden kaikille Suomessa, toteaa Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus.

- Yhteisöllinen asuminen on palvelutuotteena varmasti tarpeellinen ja sille vastaava tarve on tunnistettavissa, mutta näemme, että sitä ei tulisi käyttää ympärivuorokautisen palveluasumisen suoraan korvaamiseen. Se ei ole inhimillisesti kestävää. Ympärivuorokautinen hoiva tulee turvata niille, jotka sitä tarvitsevat, Härus jatkaa.

Mainiokodit panostavat toiminnassaan laadun seurantaan ja kehittämiseen. Pitkäjänteistä kehitystyötä on tehty muun muassa kirjaamisen, saattohoidon sekä lääkehoidon jatkuvan parantamisen osalta. Mainiokotien laatumittareiden osana seurataan viikoittain esimerkiksi ulkoilujen, asukkaan ja hoitajan kahdenkeskeisten omatuokioiden toteutumista ja aktiivista arkea. Lisäksi kuukausittain seurataan yhteydenpitoa läheisiin.

*Tarkasteltu aineisto muodostuu Mainiokotien lukituista RAI LTC-arvioinneista, joiden arviointipäivämäärä on aikavälillä 1.1.–30.6.2023. Kaikki prosentit ovat Mainiokoteihin kohdistuvaa dataa.