Mehiläisen ensimmäiset potilaat kansallisessa selkärekisterissä – toiminta ja hoidon laatu näkyvämmäksi kliinisen laaturekisterin avulla

- Selkärekisteri on tärkeä tapa saada toimintaa ja hoidon laatua näkyvämmäksi. Sen avulla voidaan varmistaa palvelun laatu ja hoidon yhdenvertainen toteutuminen kaikkialla. Laadun mittaaminen on meille Mehiläisessä ensiarvoisen tärkeää ja vertailukelpoiset mittarit auttavat kehittämään ja varmistamaan potilasturvallisuutta. Selkärekisteri kaventaa julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välistä kuilua ja on hienoa olla ensimmäisenä yksityispuolen toimijana siinä mukana, iloitsee Mehiläisen sairaaloiden johtava lääkäri Tero Yli-Kyyny.

Ensimmäiset rekisteriin ilmoitetut Mehiläisen potilaat ovat Mehiläisen Oulun sairaalasta, joka on kehittynyt merkittäväksi selkäkirurgian toimintayksiköksi Pohjois-Suomessa. Tulevaisuudessa kansalliseen selkärekisteriin tullaan kirjaamaan tietoja myös muista Mehiläisen selkäleikkauksia tuottavista yksiköistä.

- Meillä tehdään vuosittain 150–300 selkäleikkausta. On erittäin olennaista, että myös yksityissektorilta tuotetaan vertailukelpoista tietoa toiminnasta ja isona yksityisenä selkäyksikkönä meidän on luontevaa toimia tässä tien näyttäjänä, taustoittaa Mehiläisen selkäkirurgian valtakunnallinen vastuulääkäri, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Pirkka Mäkelä.

Olennainen tieto selkäleikkauksista päätöksenteon avuksi

Kansallisen selkärekisterin johtava periaate on olennaisen tiedon saaminen päätöksenteon avuksi. Rekisteri kerää tietoa eri toimijoiden tekemistä selkäleikkauksista: hoidettavan selkäsairauden vaikeusasteesta, leikkauksen toteuttamistavasta sekä saavutetuista tuloksista.

- Selkärekisteri toimii kirurgien ja hoitotiimin työkaluna hoidon laadun ja vaikuttavuuden tehokkaassa seurannassa ja parantamisessa. Rekisteristä saadaan tietoa palvelujärjestelmän ohjaukseen sekä potilaista ja leikkausmääristä, mutta myös siitä missä, millaisella kirurgialla ja millaisin tuloksin leikkauksia tehdään. Lisäksi tietoon perustuva sairaaloiden työnjaon ohjaaminen leikkaushoidon osalta mahdollistuu, Yli-Kyyny toteaa.

- Kaikki kliinisesti tärkeät ja potilaan kannalta merkitykselliset tiedot kerätään. Kirurgit kirjaavat rekisteriin taudin indikaation, leikkaustoimenpiteet sekä komplikaatiot. Potilaat tuottavat puolestaan tietoa päätulosmittareista: kivusta, toimintakyvystä ja elämänlaadusta. Kun tietoa saadaan kertymään varmistetusti ja kattavasti myös potilaiden itseraportoimien seurantamittareiden osalta, tuloksia voidaan vertailla sekä sisäisesti että kansallisiin tuloksiin, Mäkelä päättää.

Kansallinen selkärekisteri on yksi terveydenhuollon ensimmäisistä käyttöönotetuista kliinisistä laaturekistereistä, joka toimi Kansallisen laaturekisterin pilottihankkeena vuosina 2018–2020. Se kuuluu THL:n hallinnoimiin kymmeneen asetukselle määrättyihin laaturekistereihin. Rekisterissä ovat mukana Mehiläisen lisäksi kaikki Suomen julkisen sektorin selkäleikkauksia tuottavat yksiköt.