Mehiläisen johtava työterveyslääkäri yleistyvistä mielenterveyden häiriöistä: “Sairauspoissaoloilla ei ratkaista mielenterveyshäiriöiden ongelmia”

- Työterveyslääkäreiden vastaanotto täyttyy lievistä mielenterveyden ongelmista kuten elämäntilannekriiseistä, jotka eivät vaadi lääketieteellistä hoitoa. Sen sijaan omien ratkaisukeinojen tukeminen kuten työntekijän omien selviytymiskeinojen vahvistaminen, elämätaitojen ohjaaminen ennaltaehkäisevästi, ja esihenkilön vahva tuki sekä työn tilapäinen muokkaaminen ovat tärkeitä tapoja reagoida vallitsevaan tilanteeseen. Ja kun työpaikan keinot loppuvat, työterveyshuolto tukee muun muassa työvalmentajan uravalmennuksen avulla, Sirkku Martti tiivistää.

Tavallisimpina diagnooseina ovat ahdistus- ja sopeutumishäiriöt sekä unettomuus, joita erityisesti työuran alussa sekä elämän muutoskohdissa ihmiset kokevat. Näissä lievissä mielenterveyden häiriöissä lääkärille päätyminen johtaa usein ylidiagnosointiin ja sairauspoissaoloihin. Sairauspäivärahaoikeus edellyttää diagnostisten kriteerien täyttymistä, suositusten mukaisen lääkinnällisen ja kuntouttavan hoidon aloitusta sekä työhön paluusuunnitelman laadintaan yhdessä työpaikan kanssa. Sairauspoissaolo ei siis korvaa puuttuvaa hoitoa ja kuntoutusta, eikä pitkittyessään auta mielenterveyden häiriöstä toipumista.

- Ahdistus on normaali tunnereaktio, jonka käsittelemistä tulisi harjoitella ja ymmärrystä tulisi lisätä. Ahdistushäiriöistä toipumista edistävät tutkitusti arkitoimissa ja työssä jatkaminen, työhön varhaisesti takaisin palaaminen tarvittaessa muokatulla työnkuvalla sekä työn tarjoama sosiaalinen ympäristö, Martti kertoo.

- Tämä on tärkeää tiedostaa myös työterveyshuollossa. Sairaaksi ja työkyvyttömäksi määrittämisessä on riski, joka tulee jokaisen työterveyshuollon ammattilaisen tiedostaa, Martti jatkaa.

Vuonna 2023 tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot nousivat jälleen suurimmiksi poissaolojen aiheuttajiksi koronavuosien jälkeen, selviää Mehiläisen työterveysdatasta. Erityisesti mielenterveyssyistä johtuvien lyhyiden 1–3 päivää poissaolojen määrä on kasvanut koronavuosista lähtien, mikä kertoo lievä- ja keskivaikeiden mielenterveydenhäiriöiden kasvusta sekä alentuneesta poissaolokynnyksestä.

Työterveyspsykologin tehtävä on työssä pysymisen tukeminen

Työterveyspsykologien toiminnan ydin on yksilön omien voimavarojen vahvistamisessa ja edistämisessä. Mehiläisen johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo painottaa, että sen sijaan, että katseet kohdistetaan vain oireisiin ja ihmiselle kirjataan sairauspoissaolo, tulisi enemmän luoda uskoa ihmisen selviytymiskyvykkyyteen.

- Kiteytetysti työterveyspsykologin rooli on auttaa ihmistä auttamaan itse itseään. Joskus toki tarvitaan myös muita tekijöitä tilanteessa eteenpäin pääsemiseksi, esimerkiksi työpaikan keinoja. Tässäkin työterveyspsykologilla on luontainen osaaminen toimia siltana oireilevan yksilön ja työpaikan välillä. Tavoitteena on aina työssä pysymisen tukeminen, ei työstä poisjääminen, Suortamo tiivistää.

Jokainen työntekijä on vastuussa omista terveyttä edistävistä valinnoista. Mielenterveys tai sen haasteet ovat vahvasti kytköksissä esimerkiksi liikkumiseen, ravintoon, uneen ja päihteiden käyttöön. Jo pelkästään näihin liittyvällä tuella saavutetaan huomattavia tuloksia mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyssä. Mutta myös työnantaja voi auttaa työntekijää monin keinoin.

- Työnantajalla on työsuojelullinen vastuu työolosuhteiden edistämisestä. Siihen kuuluvat myös työn psyykkisten ja sosiaalisten kuormitus- ja voimavaratekijöiden säännöllinen arviointi ja olosuhteiden kehittäminen. Kun työolosuhteet ovat kunnossa, on riski työhyvinvoinnin laskulle myös pienempi, Suortamo muistuttaa.

Jos työpaikan johtamiskulttuuri on kunnossa, mahdollistetaan työpaikalla keinoja, joilla työntekijä voi tilapäisesti alentuneen työkyvyn kanssa edelleen jatkaa töissä. Tämä vaatii sekä esihenkilöiltä valveutuneisuutta että myös työyhteisöltä ymmärrystä, että kaikki eivät voi antaa aina parastaan, vaikka haluaisivat.

- Monet sanovat, että työ oli pelastus itselle selviytyä vaikeassa elämäntilanteessa eteenpäin. Se kertoo aika paljon työn kuntouttavasta roolista meidän ihmisten elämässä. Jos työpaikan kulttuuri on avoin ja toisia reilusti kohteleva, löytyy työpaikalta usein myös sosiaalista tukea ja välittämistä. Jos taas oman oireilun taustalla on työperäiset tekijät, ei ongelma korjaannu kotiin jäämällä, vaan ongelmia täytyy lähteä ratkaisemaan siellä, missä ne ovat syntyneetkin, Suortamo päättää.