Mehiläisen terveysdatan trendit: hengitystieinfektiot, selkäsäryt ja ahdistuneisuus vievät suomalaisia lääkärin vastaanotolle

Mehiläinen kehittää toimintaansa asiakkaidensa terveysdatan pohjalta. Osaltaan tuore asiointidata kertoo Mehiläisen asiakaskannan kasvusta, mutta myös suomalaisten terveyspalveluiden tarpeiden jatkuvasta lisääntymisestä. Vuonna 2023 Mehiläisen yksityisisissä terveyspalveluissa toteutui 2,2 miljoonaa lääkärikäyntiä.

Mehiläisen terveysdatan mukaan suomalaisten yleisimmät käyntisyyt lääkärin vastaanotolla ovat ylähengitystieinfektiot (11,8 %), selkäsärky (3,9 %), epäillyt tai varmennetut Covid-infektiot (2,2 %), luokittamattomat pehmytkudossairaudet, esimerkiksi lihassäryt ja raajakivut (2 %) sekä ahdistuneisuushäiriöt (1,9 %). Suomen eri alueiden välinen vaihtelu käyntisyiden väillä oli verrattain pientä.

Ylähengitystieinfektioihin liittyvien käyntien määrä on laskenut sairauslomatodistustarpeen vähennyttyä ja etätyön mahdollistaessa työnteon kotioloissa lievissä taudeissa. Tuki- ja liikuntaelinvaivat (tule) sen sijaan jatkavat merkittävänä lääkärikäyntien ja myös sairauspoissaolojen aiheuttajana.

- Suomessa tehdään vuosittain noin miljoona lääkärikäyntiä selkä- ja niskakivun vuoksi, vaikka usein potilas voisi saada paremman avun fysioterapeutin vastaanotolla. Tule-sairauksien vuosittaisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan jopa 3–4 miljardia euroa, ja niistä johtuvat pitkittyvät poissaolot kirivät jälleen vuonna 2023 ykkössijalle sairauspoissaolojen aiheuttajana. Yleisimpiä diagnooseja työterveysdatassa ovat rasitusperäiset, hyvänlaatuiset kiputilat, joissa hoitosuositukset ovat kuntouttavia, kertoo fysioterapian kehityspäällikkö Tiina Granroth Fysios Mehiläisestä.

- Tule-vaivoja hoidetaan entistä varhaisemmin fysioterapialla, mikä vähentää sairauspoissaoloja, nopeuttaa työhön paluuta ja ennaltaehkäisee toistuvia ongelmia. Fysioterapia on tuki- ja liikuntaelinvaivojen ensisijainen ja tärkein kuntoutusmuoto, ja fysioterapeutti paras asiantuntija, joka tunnistaa myös lääkärin arviota vaativat tilanteet, Granroth sanoo.

Ahdistuneisuushäiriöt yleistyvät

Mehiläisen asiointidata osoittaa ahdistuneisuushäiriöiden vahvan kasvutrendin jatkuvan. Pääkaupunkiseudulla ja Keski-Suomessa ahdistuneisuus on jopa kolmanneksi yleisin käyntisyy Mehiläisen palveluissa. Suurin potilasryhmä ovat nuoret aikuiset.

- Ahdistuneisuushäiriöt ovat mielenterveyden haasteista eniten yhteydessä elämän olosuhdetekijöihin. Taustatekijät ovat moninaisia, mutta nyt useampi niistä vaikuttaa samansuuntaisesti kyseenalaistaen pärjäämisen kokemusta. Esimerkiksi yhteiskunnallista epävarmuutta aiheuttavat tekijät, individualismi ja kilpailullisuus, yhteisöllisyyden väheneminen sekä opiskelu- ja työelämän muutokset vaikuttavat vahvasti tällä hetkellä, toteaa psykiatrian erikoislääkäri ja Mehiläisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden johtava asiantuntija Teemu Kärnä.

Mehiläisen päihdepalveluiden johtaja Kaarlo Simojoen mukaan ihmiset koettavat pärjätä haastavissa elämäntilanteissa ja psyykkisessä kuormituksessa monella tapaa. Valitettavan yleinen tapa ovat erilaiset päihteet, joista alkoholi on edelleen keskeinen, mutta lääkkeiden ja huumeiden käyttö kasvaa kovaa vauhtia.

- Päihteisiin liittyy edelleen vahvaa stigmaa, minkä vuoksi ne jäävät liian usein ihmisen muiden oireiden taakse piiloon. Me ammattilaiset emme myöskään uskalla tai osaa kysyä niistä. Hoito jää kuitenkin vajavaiseksi, mikäli päihdekäyttöä ei arvioida ja hoideta muun hoidon yhteydessä; ja toisin päin. Tärkeintä olisi päästä auttamaan ihmistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen vakavampien haittojen syntymistä. Se onnistuu, kun ammattilaisen ja ihmisen välillä on luottamus ja työantajan kanssa on mahdollistettu tuen antaminen, Simojoki sanoo.

Yleislääkäri näkee kasvua kansantaudeissa, sukupuolitaudeissa ja erektiohäiriöissä

Yleislääkärin vastaanotolla tietyt diagnoosiryhmät ovat vahvasti kasvusuunnassa, kun koronapandemian taittumisen jälkeen ihmiset ovat palanneet lääkärin vastaanotolle. Hoitovelan purkaminen näkyy lisääntyneinä niin sanottujen kansantautien diagnooseina. Sydän- ja verisuonisairauksia aiheuttavan korkean kolesterolin diagnoosit ovat nelinkertaistuneet vuodesta 2019 vuoteen 2023 läpi Suomen. Myös tyypin 2 diabetesta diagnosoidaan vuosi vuodelta enemmän koko maassa – kasvavassa määrin erityisesti Keski-Suomen alueella. Mehiläisen yleislääketieteen vastuulääkäri Eino Ahtola nostaa esiin myös tiettyjen pienempien diagnoosiryhmien yleistymistrendin.

- Tartuntatautien yleisyydessä on tapahtunut muutoksia. Lääkärin hoitoa vaativien koronavirustautien vähentyessä yleislääkärin vastaanotolla näkyy voimakkaasti kasvaneet syyhytapaukset etenkin nuorten aikuisten keskuudessa. Selkeä kasvutrendi on ollut myös klamydia- ja tippuritapauksissa, jotka taudin alkuvaiheen lieväoireisuuden takia viivästyttävät usein hoitoon hakeutumista. Lisäksi erektiohäiriödiagnoosit ovat olleet kasvussa etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Lääkemääräykset erektiohäiriöiden hoitoon ovat kasvaneet koko Suomessa, päättää Ahtola.

*) Mehiläisen data kattaa 1,4 miljoonan yksityisten terveyspalveluiden asiakkaan lääkärikäyntien diagnoositietoja ja lääkemääräyksiä vuosilta 2019–2023. Tietoja on käsitelty toisiolain nojalla (välttämätön tietojohtaminen).