Mehiläisen tutkimus: 38 % suomalaisista huolissaan voimavarojensa riittämisestä työelämässä
Lehdistötiedote 28.5.2018
Intensiivinen työelämä painaa suomalaisia. Mehiläisen yli 1000 vastaajan tutkimuksen* mukaan reilu kolmasosa (38 %) työntekijöistä on huolissaan henkisistä voimavaroistaan tai fyysisestä kunnostaan työelämässä. ”Tämä on pohjimmiltaan hyvä huoli. Itsestä huolta pitäminen on päivittäisiä valintoja, joita kukaan muu ei tee puolestasi”, toteaa Mehiläisen työpsykologi Maaret Punto.
Mehiläisen tutkimuksen mukaan työelämässä näkyy selkeästi kaksi puolta. Toisaalta vastaajat kokevat pystyvänsä hoitamaan työnsä vastuut ongelmitta (82 %), hoitamaan vuorovaikutustilanteet rakentavasti (67 %) sekä organisoimaan työpäivänsä haluamallaan tavalla (74 %). Moni asia on työelämässä hyvin.
Toisaalta tutkimuksen mukaan työpaikoilla korostuvat myös kovat asiat: tehokkuus, tuloksellisuus ja jatkuva muutos. Työelämässä on kiire ja odottamattomat lisätyöt (34 %) sekä työmäärän rajaaminen koetaan vaikeaksi (26 %). Jopa 34 % tutkimukseen vastanneista ajattelee, että nykyinen työmäärä on liian suuri ja 45 % on huolissaan siitä, riittävätkö voimavarat ja kunto eläkeikään saakka.
”Kovat arvot ja kiireen tuntu näkyvät työterveyshuollon vastaanotoilla aiempaa enemmän. Ne lisäävät stressin kokemusta, joka näkyy väsymisenä ja uupumisena. Työ ei tunnukaan enää kivalta. Riittämättömyyden ja turvattomuuden tunne lisääntyvät jatkuvassa muutostilassa”, kuvailee Mehiläisen työpsykologi Maaret Punto.
Tavoitteena hyvinvointi ja pidemmät työurat
Punto painottaa, että työntekijän oman itsensä johtaminen ja hyvinvointi ovat sekä yksilön että työnantajan ja työyhteisön vastuulla. Loppukädessä vastuu on työntekijällä itsellään – aina eläkeikään saakka.
”Unesta, liikunnasta, palautumisesta ja ravinnosta huolehtiminen lähtee omasta tekemisestä ja motivaatiosta. Omaa osaamista kannattaa ylläpitää aktiivisesti sekä samoin myös nostaa liiallinen työmäärä esihenkilön tietoon. Teot tukevat voimavarojen riittämistä ja aktiivinen työura voi jatkua pitkään”, sanoo Punto.
Arastelu arkojen aiheiden esiin nostamisessa työyhteisön sisällä on tavallista. Jopa 29 %:lle vastaajista on haastavaa nostaa esiin vaikeita asioita työpaikalla. Liiallinen kiltteys tai epäselvät ja rönsyilevät toimenkuvat voivat johtaa uupumuksen kierteeseen.
”Työnantajalla on sekä lakisääteinen velvollisuus että oma intressi huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista - esimerkiksi tarjoamalla ratkaisuja työn ja vapaa-ajan tasapainottamiseen. Kun työntekijä voi hyvin, hän myös tekee työnsä hyvin”, Punto toteaa.
”Työpaikalla ei pitäisi olla vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. Kun kaikki pyrkivät yhteiseen tavoitteeseen avoimessa ja rehellisessä työkulttuurissa, on yhteisö hyvä työn tekemisen paikka.”
Työterveyshuollolta tuki organisaation kaikille tasoille
Työterveyshuollolla on selkeä rooli työntekijöiden hyvinvoinnin tukena. 40 % tutkimukseen vastanneista toivoi työterveyshuollolta tukea terveysriskien mahdollisimman aikaisen vaiheen arviointiin. 28 % toivoi tukea fyysisen kunnon parantamiseen ja ylläpitoon.
”Työterveyshuolto voi auttaa yksilötasolla fyysisten ja psyykkisten voimavaroihin liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Samoin työterveyshuolto on esihenkilöiden tukena tiimin johtamisessa ja koko organisaation hyvinvointia tukemassa vaikkapa työhyvinvointi ja ilmapiirikartoitusten kautta”, toteaa Punto lopuksi.
*) Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen valtakunnallisessa Internet-paneelissa ajalla 3.-11.4.2018. Kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka ovat mukana työelämässä. Vastaajia oli yhteensä 1021.