Mehiläisen tutkimus: suomalaiset naiset halukkaita luovuttamaan munasolujaan – epätietoisuus ja pelko kivusta suurimpia esteitä

Suomessa tehdään vuosittain noin 13 000 hedelmöityshoitoa, joista viidesosassa käytetään luovutettuja munasoluja, siittiöitä tai alkioita. Valviran mukaan Suomessa kirjattiin vuonna 2020 munasolujen luovutuksia 290 kappaletta. Sitä edeltävät vuosittaiset määrät olivat 239 (2019) ja 269 (2018). Noin 150–200 lasta syntyy vuosittain lahjamunasolujen avulla ja monille hedelmällisessä iässä oleville lapsettomille pariskunnille, naispareille tai itsellisille naisille luovutetut munasolut ovatkin ainoa vaihtoehto lapsen saamiselle.

- Tällä hetkellä luovutettuja munasoluja tarvitsevat joutuvat odottamaan kuukausia, sillä luovuttajia on vähän. Etsimme jatkuvasti naisia, jotka haluavat lahjoittaa munasolujaan. Luovuttajaksi sopii 22–35-vuotias perusterve nainen, jolla ei ole perinnöllisiä sairauksia, sanoo Felicitas Mehiläisen naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula.

Auttamisen halua löytyy, aihe suurimmalle osalle tuntematon

Felicitas Mehiläisen tutkimuksen mukaan suomalaisista yli 60 % suhtautuu myönteisesti luovutetuilla sukusoluilla tehtäviin lapsettomuushoitoihin. Munasolujen luovuttamiseen sopivassa iässä olevilla naisilla positiivinen suhtautuminen oli vielä tätäkin korkeammalla tasolla (76 %).

- Munasoluluovuttajalla on vahva halu auttaa lapsettomuudesta kärsivää. Tutkimuksen mukaan tämä syy on taustalla 95 %:lla luovuttamista harkitsevalla. Jo yhdellä munasolujen luovuttajalla saattaa olla mullistava merkitys lapsettomuudesta kärsivälle, toteaa Tuomi-Nikula.

22–35-vuotiaat naiset näkevät munasolujen luovuttamiselle kuitenkin esteitä. 36 % vastaajista, jotka eivät voisi luovuttamista harkita, ilmoitti pelkäävänsä luovutustoimenpiteiden aiheuttamaa mahdollista kipua. Vain 15 % vastaajista, jotka voisivat harkita luovuttamista, tuntee munasolujen luovuttamisen prosessia. 12 % 22–35-vuotiaista naisista ei ole ajatellut koskaan asiaa.

- Haluamme korjata munasolujen luovuttamiseen liitettäviä vääriä käsityksiä ja pelkoja. Kivunlievityksestä huolehditaan hyvin esilääkkeen ja ennen toimenpidettä annettavan suonensisäisen kipulääkkeen avulla. Omat lapset tai raskaudet eivät ole edellytys luovutukselle, eikä munasolujen luovuttaminen vaikuta omaan hedelmällisyyteen tai varhenna omia vaihdevuosia, Tuomi-Nikula painottaa.

32 % vastaajista, jotka eivät voisi luovuttamista harkita, näkee esteenä myös mahdollisen syntyvän lapsen myöhemmän yhteydenoton ja siihen liittyvät kysymykset.

- Luovutetusta sukusolusta syntynyt lapsi saa 18 vuotta täytettyään halutessaan tietää luovuttajan henkilöllisyyden. Valvira on antanut ohjeen, että luovuttaja ei saa tietoonsa hoitotulosta, eli alkoiko raskaus, syntyikö lapsi vai ei. Luovutukseen liittyvistä psykologisista ja lainopillisista näkökulmista keskustellaan aina hoitavan lääkärin ja psykologin kanssa, hän sanoo.

Valtaosa munasolujen lahjoittajista lahjoittaa munasoluja uudestaan, moni jopa maksimimäärän, kolme kertaa.

- Tämä kertoo prosessin kivuttomuudesta ja helppoudesta. Monen luovuttajan mukaan vaiva on loppujen lopuksi todella pieni, mutta apu voi olla perhettä kaipaavalle korvaamaton. Riskit luovuttamishoidossa ovat minimaaliset ja aina hoidettavissa, Tuomi-Nikula sanoo lopuksi.

Felicitas Mehiläisestä saa kattavasti tietoa munasolujen luovuttamisesta ilman sitoutumista.

*) IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearchin valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1 000. Tutkimuksen tiedonkeruuaika oli 20.–29.9.2021. Felicitas Mehiläisen kysymysten vastaajamäärä vaihteli 1 000–38 vastaajan välillä.