Nuorten mielenterveyden käyntien määrä noussut yli 50 % Mehiläisessä

Nuoret hakeutuvat yhä enemmän mielenterveyden vastaanotolle ahdistuksen takia. Mielenterveyteen liittyvien käyntien suhteellinen määrä Mehiläisessä on kasvanut vuodesta 2019 vuoteen 2022 yli 50 prosenttia, ja käynneillä tehtävien ahdistusdiagnoosien suhteellinen määrä 8,1 prosenttia.

Mehiläisen psykiatrian vastuulääkäri Teijamari Laasonen-Balkin mukaan nuoret hakeutuvat vastaanotolle hyvin samoista syistä kuin aiemminkin, mutta lähivuosien tapahtumat ovat kiihdyttäneet nuorten mielenterveyden ongelmia entisestään.

- Tulevaisuudennäkymiä varjostaa ilmastokriisi, koronapandemia ja maailman turvallisuustilanne. Myöskään muut nuoruuteen kuuluvat huolet eivät ole kadonneet. Hetkellinen ahdistus on normaalia, sillä kaikki on uutta ja nuori joutuu sopeutumaan muutoksiin. Mutta pitkään jatkuessaan se voi olla haitallista, Laasonen-Balk sanoo.

Laasonen-Balkin mukaan maailman tapahtumat lisäävät väistämättä turvattomuuden ja epävarmuuden kokemuksia tulevaisuutta kohtaan.

- Nuorella ihmisellä on vähemmän mahdollisuuksia hyödyntää kokemusta siitä, että ennenkin on selvitty. Tällainen kokemus on merkityksellinen, sillä se maadoittaa ja tarjoaa turvaa. Pelko siitä, kuinka paljon pahempaa on luvassa, voi olla monelle nuorelle todellinen, Laasonen-Balk kertoo.

Puhuminen tärkein ensiapukeino

Ihmismielen toiminnan ymmärtäminen voi auttaa suhteuttamaan pelon ja ahdistuksen aiheuttamia tunteita.

- Uhkatilanteessa, vaikka se ei olisi suoraan itseen liittyvä, mieli lähtee automaattisesti kehittämään pahempia skenaarioita ja siirtyy katastrofointiajatteluun. Jos sitä ei kyetä pysäyttämään, ahdistus voi jopa lamauttaa.

Laasonen-Balk korostaa, että ahdistuneena tärkein ensiapukeino on puhuminen ja oman arjen jakaminen muiden kanssa. Keskustelu vaikeista asioista vanhempien kanssa tai kaveripiirissä tuo usein apua.

- Jo pelkkä keskustelu auttaa usein siksi, että vaikeista asioista puhuessa on helppo havaita toisen myötätuntoa itseä kohtaan. Kun muut ovat armeliaita sinulle, miksi et olisi itsekin. Nuoret tarvitsevat tietoa siitä, että on normaalia olla huolissaan tai ahdistunut ja muutkin kokevat sitä, Laasonen-Balk jatkaa.

Koulunsa päättävä voi nyt pohtia, saako tulevaisuudesta unelmoida?

Kriisien rinnalla muut nuoruuteen liittyvät huolet eivät ole kadonneet mihinkään: opiskelupaikka, ihmissuhteet tai asunnon hankinta ovat isoja muutoksia nuoren ihmisen elämässä. Uskaltaako tulevaisuutta juuri nyt suunnitella?

- Aivan ehdottomasti. Me tarvitsemme unelmia ja uskoa tulevaan. Niiden avulla jaksamme eteenpäin ja pitää positiivisuutta yllä. Nuoren ihmisen on äärimmäisen tärkeää pystyä tekemään tulevaisuuteen liittyviä suunnitelmia ja unelmoida, Laasonen-Balk korostaa.

Erityisesti herkät ihmiset voivat kokea huonoa omaatuntoa siitä, onko lupa nauttia esimerkiksi silloin, kun toiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Tunne siitä, että itsellä on asiat hyvin voi olla jopa häpeällinen.

- Omasta elämästä saa nauttia, eikä se tarkoita, ettei tuntisi pahaa oloa maailmantilanteesta. Empatiakyky ja halu auttaa ovat tärkeitä piirteitä, mutta on osattava tehdä ero siinä mistä asioista on hyötyä ja mistä ehkä jopa haittaa.

- Siitä ole mitään hyötyä, että ryhtyy sijaiskärsijäksi toisten puolesta. Kärsimyksen sijaan energiaa voi ja saa keskittää itselle merkityksellisiin asioihin. On hyvä miettiä miten voi esimerkiksi auttaa muita kärsimättä siitä kuitenkaan itse, Laasonen-Balk päättää.

Mitä tehdä, kun tulevaisuus huolettaa ja ahdistaa?

1. Maadoita itsesi arkeen. Keskitä huomiosi oman elämäsi tärkeisiin asioihin ja etsi niistä iloa ja merkitystä. Älä jää yksin – keskity harrastuksiin ja ihmisiin ympärilläsi.
2. Rajaa uutisvirtaa. Jos huomaat itsessäsi, että ahdistut herkästi, on erityisen tärkeää, että osaat rajata uutismäärää. Panikointi ja katastrofointi eivät auta tässä tilanteessa ketään. Rajaamalla rauhoitat mieltäsi.
3. Usko tulevaan ja tee suunnitelmia – niiden avulla jaksamme pitää positiivisuutta yllä. On sallittua nauttia oman elämän tärkeistä asioista, eikä uskoa tulevaan pidä menettää.
4. Juttele ja jaa arkeasi. Jo pelkkä jakaminen tuo usein helpotusta, sillä silloin havaitsemme muidenkin kamppailevan samojen ajatusten kanssa.
5. Hae apua. Jos kotikonstit tai keskustelu läheisten kanssa eivät riitä tai opiskelu ja työnteko vaikeutuu tai kärsit univaikeuksista, on hyvä hakea apua mielenterveyden ammattilaisilta. Avun hakeminen ei ole noloa tai häpeällistä, vaan se on asia joka kuuluu meistä kaikille.