Sairauspoissaolot ennätyskorkealla, työterveyspalveluiden käyttö merkittävässä kasvussa – Mehiläisen johtava työterveyslääkäri: ”On palattava koronaa edeltäviin käytäntöihin”

Mehiläisen yli 550 000 työterveyden henkilöasiakkaan data osoittaa, että sairauspoissaolojen kasvu jatkui pandemiaa edeltävää tasoa korkeammalla. Sairauspoissaolopäivien määrä kasvoi viime vuonna tammi-lokakuussa jopa 10,5 % työntekijää kohden.

Samaan aikaan terveydenhuollon sektori on ajautunut kriisiin pandemiasta aiheutuneen hoitovelan, järjestelmää kuormittavan koronatoiminnan ja riittämättömien henkilöresurssien vuoksi. Tämä on lisännyt kysyntää akuuttien sairauksien osalta työterveyspalveluihin.

- Sairauspoissaolot pahentavat työvoimapulaa erityisesti palvelu- ja hoiva-aloilla. Poissaolot haastavat sekä kustannuspaineiden alla olevia yrityksiä että julkista sektoria. Koronan leviämistä ei ole saatu estettyä koronatoimilla, joten terveysturvallisuushyöty on jäänyt niukaksi, toteaa Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Sirkku Martti.

Omailmoitus-menettely takaisin käytäntöön

Eniten sairauspoissaoloja aiheuttavat tällä hetkellä hengitystie- ja koronainfektiot. Niistä johtuvien poissaolojen määrä kolminkertaistui tammi-lokakuussa 2022. 4–10 päivän pituisia poissaolojaksoja alkoi yli 3,5-kertaisesti enemmän.

- THL:n suositus on, että lieväoireinen koronainfektio ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon. Työpaikoilla olisikin palattava koronaa edeltäviin käytäntöihin, joissa työntekijä ja esihenkilö sopivat omailmoitus-menettelyllä mahdollisuudesta olla akuutin hengitystiesairauden vuoksi pois työstä päivä kerrallaan, Martti painottaa.

Koronatartuntojen leviämisen estäminen muutti käyttäytymistä myös muiden hengitystiesairauksien hoidon- ja sairauspoissaolotarpeen määrittämiseen. Sairausvakuutuslain tilapäiset muutokset tartuntatautipäivärahatodistuksista ovat lisänneet työterveyspalveluiden kysyntää, yritysten työterveyskuluja sekä sairauspoissaoloja.

- Vuoden 2022 aikana 30 % Mehiläisen työterveyspalveluista kohdistui hengitystie- ja koronainfektioiden hoitoon ja erityisesti tartuntatautipäivärahatodistusten vaatimiin toimiin, Martti kuvailee.

Koronainfektion todentamiselle PCR- tai antigeenitestillä ei jatkossa ole perusteita tartuntatautipäivärahan vuoksi, koska 1.1.2023 alkaen tartuntatautipäivärahan myöntäminen edellyttää hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöstä työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.

- Tämän muutoksen odotetaan laskevan ennätystasolla olleita hengitys- ja koronainfektiosta johtuneita sairauspoissaoloja alkaneen vuoden myötä.

- Työterveyshuollon perustehtävä on tukea ja mahdollistaa työntekijän työssä jatkaminen sairaudesta, vammasta ja toimintakykyrajoitteesta huolimatta. Tehtävämme on auttaa työtehtävän muokkauksessa ja työhön paluun suunnittelussa. Kansallisia hoitosuosituksia noudattava työterveyspainotteinen sairaanhoito tukee ja täydentää tätä, mutta sen varaan ei työterveyspalvelua tule rakentaa, Martti päättää.

Etävastaanotot ja digipalvelut olennaisessa roolissa työterveydessä Etävastaanotot ja digipalvelut ovat pandemian myötä vakiinnuttaneet asemansa myös työterveydessä. Tammi-lokakuussa 2022 työterveyden käynneistä yli kolmannes tapahtui etäkanavissa ja fyysiset vastaanottokäynnit kivijalassa vähenivät. Tämä osoittaa, että merkittävä osa aiemmin fyysisillä vastaanotoilla hoidetuista sairauksista on hoidettavissa etävastaanotoilla.

*) Tiedotteen sairauspoissaolodata ajalta tammikuu-lokakuu 2022.