Salakavala glaukooma voi vaurioittaa näköä – jo 100 000 suomalaista sairastaa

Suomessa glaukoomapotilaita on jo noin 100 000. Merkittävää glaukoomassa on se, että se on aluksi aina oireeton.

- Diagnoosia tehtäessä on huomioitava, että sairastuneista vain puolella on sen tyypillisen oireen eli silmänpaineen havaittu olevan koholla. Taudin aiheuttaessa oireita on se yleensä kehittynyt jo pitkälle, kuvailee silmätautien erikoislääkäri Marko Määttä Mehiläisestä.

Määttä suosittelee silmälääkärissä käyntiä kaikille viimeistään ikänäköoireiden ilmaannuttua eli noin 45-vuoden iässä. Sen jälkeen silmät on syytä tarkistuttaa aina 3–5 vuoden välein. 60-vuotiaasta lähtien silmät tulee tarkistuttaa kolmen vuoden välein.

- Jos suvussa on suuri alttius glaukoomaan, on syytä tehdä tarkastuksia tiheämmin, hän toteaa.

Glaukoomaan on olemassa tehokas hoito

Glaukoomaan on olemassa tehokas hoito, jossa keskeistä on silmänpaineen alentaminen. Hoitona käytetään yleisimmin silmätippoja, mutta potilaalle voidaan antaa myös laserhoitoa tai suorittaa leikkaus, jossa parannetaan painetta aiheuttavan nesteen poistumista silmästä. Sairastunut tarvitsee kuitenkin jatkuvaa seurantaa ja hoitoa.

Glaukooman hoidon kannalta ensisijaista on sen varhainen toteaminen. Tauti diagnosoidaan silmälääkärin suorittaman terveystarkastuksen ja koneellisten lisätutkimusten avulla.

- Tutkimuksissa voidaan havaita näköhermossa taudille tyypillinen hermokudoksen kato, ja näkökenttätutkimuksessa löydetään myös sokeita pisteitä, kertoo Määttä.

Silmänpainetaudin kehittymiselle altistavat muun muassa ikääntyminen, kohonnut silmänpaine, likitaitteisuus, lähisuvussa esiintyvä glaukooma sekä silmälääkärin toteama mykiöhilsetys.

Hoitamattomana ja näköhermovaurion edetessä näkökenttä alkaa supistua reunoiltaan, mikä ajan myötä voi kehittyä ns. putkinäöksi tai johtaa jopa näön menettämiseen.

Maailman glaukoomaviikko 10.–16.3.2019 pyrkii lisäämään tietoutta glaukoomasta ja tukea jo sairastuneille.