Tutkimus vahvistaa: Oireeton koronainfektio tavallinen – taudin sairastaneiden määrä voi olla lähes kaksinkertainen tilastoituun nähden

GeneRISK-Covid-19 -tutkimuksessa tutkitaan koronavirusepidemian leviämistä Etelä-Suomessa sekä yksilöllisten ominaisuuksien vaikutuksia sairastumisessa. Tutkimuksen vastaanottokäynnit toteutetaan Mehiläisessä, ja kevään 2021 aikana vastaanotoilla on käynyt jo 2500 vapaaehtoista 50-70 -vuotiasta. Tietoa sairastetusta koronavirusinfektiosta kerätään tutkimukseen osallistujilta sähköisen oirekyselyn sekä tutkimuskäynnin yhteydessä tehtävien koronaviruksen vasta-ainetutkimusten avulla.

- Sähköisen oirekyselyn perusteella vain pieni osa osallistujista on sairastanut koronan. Vasta-ainetutkimusten perusteella sairastaneita on lähes kaksi kertaa enemmän, kertoo Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja, dosentti Kristina Hotakainen.

- Tämä viittaa siihen, että taudin sairastaminen oireettomana on tavallista tai ainakaan mahdollisia oireita ei tunnisteta koronan aiheuttamiksi. Kaiken kaikkiaan sairastaneita oli vasta-ainetutkimustenkin perusteella kuitenkin vain 1,17 %, Hotakainen täydentää.

Vasta-ainetutkimuksessa ei arvioida rokotusvastetta, vaan luonnollisen infektion kautta syntyneitä vasta-aineita. Näin käynnissä olevat rokotukset eivät vaikuta tuloksiin.

Alueellista vaihtelua – laumaimmuniteettia ei ole saavutettu

Alkuperäisessä GeneRISK-tutkimuksessa osallistujia oli paljon Kymenlaaksosta ja nyt saaduissa koronan vasta-ainetuloksissa nähdään selvä ero pääkaupunkiseudun ja Kymenlaakson välillä. Pääkaupunkiseudulla koronan sairastaneiden osuus oli tutkimuksessa 1,71 % ja Kymenlaaksossa 0,6 %.

- Sairastettuun koronaan viittaavia vasta-ainetuloksia oli kolminkertainen määrä pk-seudulla Kymenlaakson asukkaisiin verrattuna. Tämä vahvistaa tiedon epidemian voimakkaammasta leviämisestä Helsingin seudulla. Vasta-aineita on oireettomillakin syntynyt mitattavia määriä. Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia, jotta selviää kuinka hyvän suojan ne tarjoavat uusilta tartunnoilta, toteaa lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Simo Nikkari Mehiläisestä.

- Sairastetun taudin kautta laumaimmuniteettia ei näiden tietojen pohjalta Suomessa ole saavutettu edes alueilla, joilla tartuntoja on ollut eniten. Väestön kattava rokottaminen on siten tärkeää, Nikkari sanoo.

Vaikka immuniteetti voikin kehittyä lieväoireisen tai jopa oireettoman sairastamisen kautta niin rokotteella hankittu immuniteetti on turvallisempi koska osalla, ja varsinkin riskiryhmään kuuluvilla, taudin oireet voivat olla hyvinkin vakavat ja pitkäkestoiset.

GeneRISK-Covid-19 -tutkimuskäynnit jatkuvat vielä kesäkuun ajan ja tutkittavat saavat henkilökohtaisen kutsun Mehiläiseen Helsingissä, Turussa ja Kotkassa. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät yksilön perimässä ja elintavoissa vaikuttavat alttiuteen sairastua Covid-19-infektioon, infektio-oireiden vakavuuteen ja mahdollisten liitännäissairauksien kirjoon.

- Tämä tutkimus voi jatkossa valaista, mitkä perintötekijät ja elämäntavat altistavat vakavammalle koronavirusinfektion taudinkuvalle. Vastaava aikaisempi tutkimus sepelvaltimotaudin riskitekijöistä motivoi osallistujia elämäntapamuutoksiin, Nikkari toteaa lopuksi.

Aikaisemmasta GeneRISK-tutkimuksesta hyviä tuloksia perimän merkityksestä sydän- ja verisuonitauteihin

Ennen koronapandemiaa toteutetussa GeneRISK-tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin perimän merkitystä sydän- ja verisuonitaudeissa. Sepelvaltimotautiriskin arvioinnissa 50-70 -vuotiailla osallistujilla yhdistettiin elintapatiedot ja perimästä määritetty yksilöllinen alttius sairastua. Henkilön riskin sairastua sepelvaltimotautiin seuraavan 10 vuoden aikana viestittiin osallistujille FIMMin kehittämällä KardioKompassi sovelluksella.

Pelkästään tieto kohonneesta riskistä motivoi projektiin osallistuneita muutoksiin terveemmän elämän puolesta. Pysyvän painonlaskun saavutti noin 14 % ja peräti 17 % tupakoitsijoista onnistui lopettamaan tupakoinnin.

Lue lisää:

GeneRISK-Covid-19 -tutkimus