Tutkimus vahvistaa: tieto riskeistä motivoi elintapamuutoksiin – digilääkärin tuki merkittävä

Pitkäaikaiseen elintapamuutokseen ryhtyminen on usein vaikeaa, mutta tieto henkilökohtaisesta sairastumisriskistä saattaa motivoida miettimään omia valintoja. Geenitutkimuksen viimeaikaisen kehityksen myötä monien yleisten tautien sairastumisriskin arvioimiseksi on kehitetty tehokkaita algoritmeja, jotka huomioivat jopa tuhansia riskiin vaikuttavia geneettisiä tekijöitä. Näyttöä tiedon vaikuttavuudesta yksilötasolla ei kuitenkaan aiemmin ole ollut.

- GeneRISK-tutkimusprojektissa saatiin uudentyyppisen geneettisen riskitiedon saamisen hyödystä näyttöä: esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen ja painon pudottaminen onnistuivat etenkin korkeassa riskissä olevilta osallistujilta hienosti, toteaa Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen.

- Tutkimus osoitti myös, että yhdeksän kymmenestä osallistujasta koki sairastumisriskistä saamansa tiedon motivoineen heitä pitämään parempaa huolta terveydestään. Näiden rohkaisevien tulosten innoittamina olemme jatkaneet seurantaprojektilla, jossa osallistujille tarjotaan tiedon lisäksi digitaalista tukea ja valmennusohjelmia muutosten tekemiseen, Hotakainen jatkaa.

Digilääkärin tuella kohti terveellisempiä elintapoja

Mehiläisen Genna-tutkimusprojektissa selvitetään aiempaa kattavamman, myös geenitietoa sisältävän riskitiedon hyödyntämistä sekä OmaMehiläinen-mobiilisovelluksessa tarjottavien digilääkäripalveluiden vaikuttavuutta elintapamuutosten toteuttamiseen. Tutkimuksessa yhdistetään peruslaboratoriokokeita, genomitietoa ja digitaalisia palveluita yksilöidyksi ja henkilökohtaiseksi terveyspalveluksi.

- GeneRISK-tutkimuksessa henkilökohtainen perinnöllisen riskin tieto yhdistettynä muihin riskitietoihin välitettiin osallistujalle ja osoitettiin, että pelkästään tiedon saaminen auttaa yksilöä muutosten tekemisessä. Tämä vahvistaa, että sähköisten apukeinojen tarjoaminen on tulevaisuudessa merkittävä lisä terveyden ylläpitämisessä ja parantamisessa, sanoo Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.

Digitaalista tukea elintapamuutoksen tekemiseen saa Digiklinikan kautta. Digilääkäripalveluita ja aiempaa yksilöllisempää tietoa sairastumisriskistä yhdistämällä yksilöitä voidaan kannustaa ennaltaehkäiseviin elintapamuutoksiin. Digiklinikan asiantuntijat sekä keskustelevat aiheesta että antavat myös pitkäkestoisempaa tukea elintapamuutoksen toteuttamiseen teemakohtaisten digihoitopolkujen avulla.

* Helsingin yliopiston koordinoiman GeneRISK-tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, vaikuttaako tutkimuksen osallistujille kerrottu sepelvaltimotaudin peruslaboratoriokokein ja -mittauksin sekä geenitutkimuksella todettu riski heidän terveyskäyttäytymiseensä. Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui yli 7 000 45–64-vuotiasta henkilöä ja puolentoista vuoden jälkeen toteutetulle seurantakäynnille noin 5 000 osallistujaa. Osallistujat tutkittiin Mehiläisen laboratorioissa, joissa myös verinäytteistä tehtiin perusmääritykset. Tulokset julkaistiin huhtikuun Circulation: Genomic and Precision Medicine -lehdessä ja sähköisesti helmikuussa https://www.ahajournals.org/doi/10.1161/CIRCGEN.121.003459Ulkoinen linkki.