Uusi testi ennustaa sydänkohtausriskin – riskiryhmässä 660 000 suomalaista
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja ne aiheuttavat 30 % kaikista kuolemista. Uusi, sydänkohtausriskiä ennustava laboratoriotutkimus kertoo riskistä saada sydänkohtaus ja kohtaukseen liittyvästä kuolemanvaarasta. ”Ajoissa saadun tiedon avulla riskiä voi madaltaa mm. elintavoilla”, toteaa kardiologian erikoislääkäri Joachim Stjernvall Töölön Mehiläisestä.
Suomessa joka kymmenes minuutti joku saa sepelvaltimotaudista johtuvan kohtauksen, ja päivittäin sepelvaltimotautiin kuolee noin 30 henkilöä. Sepelvaltimotautiriskissä olevia henkilöitä Suomessa on arviolta 660 000.
”Lähes puolet sydänkohtauksista ilmaantuu ihmisille, joilla kolesteroliarvot ovat normaalit ja jopa 20 %:ssa tapauksista ihmisille, joilla ei mitään tunnettua riskitekijää”, kuvailee Joachim Stjernvall.
Oikean tiedon avulla riskiä voi madaltaa
Sydänkohtauksen riskiin voi vaikuttaa omilla toimillaan muun muassa elämäntavoilla, lääkitykseen tehtävillä muutoksilla, tiiviillä seurannalla ja muilla toimenpiteillä.
”Riskiä madaltavat elämäntapojen muutokset kuten tupakoinnin lopettaminen, liikunta, ruokavalio ja stressinhallinta”, toteaa Stjernvall.
Pelkkä kolesterolitutkimus ei riitä
Aiemmin sydänkohtausriskiä on selvitetty erityisesti kolesterolitutkimuksen avulla. Uusimman tutkimustiedon mukaan tämä ei enää riitä. Riskiä voi sen sijaan ennustaa uudella, verinäytteestä testattavalla Hertta-riskitestillä. Testin voi pyytää missä tahansa Mehiläisen toimipisteessä tai laboratoriossa.
”Tutkimusten mukaan Hertta-riskitesti mittaa sydänkohtauksen ja siihen liittyvän kuoleman riskiä tarkemmin kuin mikään nykyisiin yleisesti riskiarvioinneissa käytetyistä kolesteroli-, lipidi- tai muista laboratoriotutkimuksista”, kuvaa Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen.
Tutkimusaineistoissa on mukana tuhansia suomalaisia, minkä vuoksi testin tiedetään toimivan omassa väestössämme.
Riskitesti sopii erityisesti yli 40-vuotiaille miehille ja naisille, jotka tietävät suvussaan olevan sydän- ja verisuonisairauksia tai ovat huolestuneita sairastumisriskistään. Riski ei välttämättä näy kohonneena kolesterolina tai muina tunnettuina vaaratekijöinä, vaan selviää vasta riskitestin avulla.
Lisäksi Hertta-riskitestiä suositellaan sepelvaltimotautipotilaille, joita on Suomessa arviolta 180 000. Tällöin tutkimustuloksien avulla voidaan mm. tehdä muutoksia lääkitykseen ja tehostaa seurantaa, ja näin madaltaa korkeaa sydänkohtaus- ja sydänkuolemariskiä.