Uusi tutkimus: Digivastaanotot hoitavat tehokkaasti yleisimmät taudit ja voivat säästää julkisen perusterveydenhuollon kustannuksia jopa 23 %

Perusterveydenhuollon digivastaanottoja on otettu yhä enemmän myös hyvinvointialueiden käyttöön. Lahden, Kärkölän, Iitin ja Hartolan sosiaali- ja terveyskeskuspalveluista vastaavassa Harjun terveydessä digitaalisia vastaanottoja on käytetty vuodesta 2021.

Tuoreesta tutkimuksesta selviää, että digivastaanotolla voidaan hoitaa yleisimmät vaivat tehokkaasti ja laadukkaasti sekä säästää kustannuksissa noin 23 prosenttia verrattuna perinteiseltä kiirevastaanotolta tai puhelimesta alkaneeseen hoitojaksoon. Vielä vertaisarvioimaton tutkimus toteutettiin Harjun terveyden ja Mehiläisen yhteistyönä.

– Keskityimme tutkimuksessa hengitystie- ja virtsatieinfektioihin, silmäoireisiin, akuutteihin oksennus- ja ripulitauteihin sekä iho-oireisiin. Nämä monille valitettavan tutut taudit muodostavat yli puolet digivastaanoton yhteydenotoista ja neljäsosan perusterveydenhuollon yhteydenotoista. Tutkimuksessa selvisi, että akuuttitaudit saadaan hyvin hoidetuksi myös etänä, tutkijalääkäri Alexandra Dahlberg Harjun terveydestä kertoo.

Digivastaanotolta alkaneet hoitojaksot eivät lisää potilaiden yhteydenottoja perinteisiin vastaanottoihin verrattuna, eli vaivat hoituvat kerralla kuntoon:

– Potilaat hyötyvät nopeasta hoitoon pääsystä, ja digivastaanotoista on etua myös hyvinvointialueille, sillä kokonaisuutena ne käyttävät terveydenhuollon rajallisia resursseja vähemmän kuin perinteiset vastaanotot. Tämä puolestaan mahdollistaa aiempaa paremman hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden kaikille potilaille, tutkimusta johtanut Mehiläisen perusterveydenhuollon johtaja, erikoislääkäri Petja Orre toteaa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös potilaiden ohjaamista laboratorio- ja kuvantamispalveluihin ja selvisi, että digivastaanotoilta ohjataan diagnostiikkapalveluihin vähemmän kuin perinteiseltä lääkärinvastaanotolta:

– Vastoin aiempia oletuksia, digivastaanotolla määrätään laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia harvemmin kuin puhelimitse tai perinteisellä vastaanotolla samojen vaivojen selvittämiseksi. Potilaiden vaivat myös hoituvat jopa vähemmillä kontakteilla kuin perinteisissä kanavissa alkaneissa yhteydenotoissa. Voisi siis ajatella, että jos potilas on jo valmiiksi terveyskeskuksessa, niin jatkotutkimuksiin saatetaan ohjata herkemmin, Orre pohtii.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimusdata kerättiin Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Mehiläisen omistaman Harjun terveys yhteisyrityksen aineistosta 17 kuukauden ajanjaksolta, 1.5.2023–30.9.2024. Tutkimuksessa keskityttiin viiteen yleisimpään akuuttiin oire- ja sairausryhmään, jotka muodostavat yli puolet digiklinikan palvelukysynnästä ja neljäsosan terveyskeskuksen kaikesta palvelukysynnästä. Yhteensä tutkimusdata kattoi yli 600 000 potilaskontaktia, joista muodostettiin liki 40 000 kaltaistettua hoitoepisodia. Tutkimuksessa vertailtiin kahden viikon hoitoepisodin aikana muodostunutta ammattilaisten resurssien käyttöä ja laboratorio- ja kuvantamispalveluiden käyttöä sekä niiden aiheuttamia kustannuksia.

Tutkimus tehtiin osana LL, KTM Alexandra Dahlbergin pro gradu -työtä Hanken School of Economicsiin ja artikkeli on lähetetty vertaisarvioitavaksi. Artikkeli on julkaistu preprint-versiona MedRvix palvelussa https://doi.org/10.1101/2025.04.04.25324363 Ulkoinen linkki