CP-vamma
CP-vamma tiiviisti
- CP-vammassa vaurio aivoihin voi tulla sikiöaikana, synnytyksen aikana tai varhaislapsuudessa.
- Oireet CP-vammassa ovat monimuotoiset. Ensioireita lapsella ovat yleensä poikkeava lihasjäntevyys ja liikunnallisen kehityksen hitaus.
- Mehiläisestä saat kaikki kuntoutuksen palvelut saman katon alta.
Palvelut ja vastaanotot
Neurologi on lääkäri, jonka erikoisosaamista ovat keskushermostoon, ääreishermostoon tai lihaksistoon liittyvät oireet, poikkeamat, vaivat ja sairaudet.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 (pvm/mpm) auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Varaa aika neurologilleNeurologiseen fysioterapiaan erikoistuneilla ammattilaisillamme on kattava kokemus neurologisten sairauksien ja vammojen aiheuttamista haasteista. He auttavat, kun haluat parantaa liikkumis- ja toimintakykyäsi sekä löytää yksilöllisiä ratkaisuja arjessa toimimiseen.
Varaa aika neurologiseen fysioterapiaanMukavat ja ammattitaitoiset allasterapeuttimme suunnittelevat kanssasi juuri sinulle sopivan kuntoutussuunnitelman allasterapiaan.
Lue lisää allasterapiastaToimintaterapeuttimme ovat apunasi, kun tarvitset tukea arjen toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai parantamiseksi ja haluat oppia uusia taitoja itsenäisemmän elämän saavuttamiseksi.
Varaa aika toimintaterapiaanHuolestuttaako lapsen hyvinvointi ja kehittyminen? Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan. Tarvittaessa ohjaamme sinut eteenpäin oikeaan palveluun.
Tutustu DigineuvolaanMikä on CP-vamma?
CP-vamma (cerebral palsy) tarkoittaa kehittyvissä aivoissa tapahtunutta vauriota liikettä säätelevillä alueilla. CP-vammasta käytetään myös termiä CP-oireyhtymä. Vamma kuuluu neurologisiin sairauksiin.
CP-vamman kirjo on hyvin vaihteleva. Toisten cp-vammaa ei lähes huomaa ja osa tarvitsee arjessa monipuolisesti tukea läpi elämänsä.
CP-vamman syyt
CP-vamman aiheuttaa liikettä, tasapainoa ja asentoa kontrolloivien aivojen osien epänormaali kehitys tai vammautuminen. Aivovaurion laajuus, sijainti sekä ajankohta, milloin vaurio on syntynyt vaikuttavat vamman oireisiin.
CP-vammassa vaurio aivoihin voi tulla sikiöaikana, synnytyksen aikana tai varhaislapsuudessa. Useimmiten syy CP-vammaan on tuntematon. Joskus syynä voi olla aivojen hapenpuute tai jokin infektio.
CP-vamma ei ole kehitysvamma. Osalla henkilöistä on kehitysvamma CP-vamman lisäksi.
CP-vamman oireet
Oireet CP-vammassa ovat monimuotoiset. Motoristen häiriöiden lisäksi CP-vammaan liittyy usein muun muassa aistitoimintojen häiriöitä, häiriöitä havaintokyvyssä, kognitiivisia häiriöitä, kommunikointi vaikeudet sekä epilepsia ja sekundaarisia tuki- ja liikuntaelinongelmia.
CP-vamman oireita ovat:
- poikkeava lihasjäntevyys
- heikko raajojen ja liikkeiden koordinaatio
- lihasten jäykkyys eli spastisuus
- lihasten heikkous
- vapina
- tasapainovaikeudet
- tahdosta riippumattomat liikkeet
- kävelyssä polvien vahva sisäänpäin kääntyminen
- varvistaminen
Spastinen tai dystoninen CP-vamma
CP-vamma on joko spastinen tai dystoninen.
- Spastinen: lihasten jäykkyys.
- Dystoninen: lihasjänteys vaihtelee jäykästä velttoon.
Spastiset CP-vammat ovat yleisimpiä lihasjäntevyyden perusteella luokiteltuna.
CP-vamma – milloin lääkäriin?
CP-vamma diagnosoidaan jo lapsuudessa. Yleensä viimeistään 4-vuotiaana diagnoosi on selvillä ja vaikeimmat vammat voidaan todeta jo ensimmäisten elinkuukausien aikana.
Yleensä CP-vamman diagnoosi edellyttää lapsen kehityksen seurantaa. Ensioireita lapsella ovat yleensä poikkeava lihasjäntevyys ja liikunnallisen kehityksen hitaus.
Varaa aika neurologilleCP-vamman hoito
CP-vammasta ei voi parantua. CP-vamma ei ole etenevää laatua, mutta oirekuva voi vaikeutua aikuisiässä, koska aivovaurio voi estää joitakin elinjärjestelmiä kehittymästä täysin ja näin ikääntymisen tuomat muutokset voivat alentaa toimintakapasiteettia tavallista aiemmin.
Moniammatillisen kuntoutuksen ja apuvälineiden avulla on mahdollista parantaa CP-vammaisen toiminta- ja liikuntakykyä sekä arjen sujuvuutta.
CP-vamman kuntoutus
CP-vamman kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää toiminta- ja liikuntakykyä. Kuntouttava hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Mehiläisestä saat kaikki kuntoutuksen palvelut saman katon alta. Teemme moniammatillista yhteistyötä ja etsimme aina parhaan hoitokokonaisuuden juuri sinulle.
CP-vammaisen lapsen kuntoutuksessa huomioidaan erityisesti lapsen kehityksen ja motorisen liikkumisen tukeminen sekä osallisuuden tukeminen. Kuntoutuksessa huolehditaan myös vammaan liittyviä apuvälineasioita sekä perheen ja muun toimintaympäristön ohjaamisesta ja ohjeistuksesta.
CP-vamman kuntoutus voi sisältää esimerkiksi:
- neurologista fysioterapiaa parantamaan liikkumis- ja toimintakykyä
- allasterapiaa sellaisten liikkeiden harjoitteluun, jotka eivät ole mahdollisia ilman veden kannattelua
- toimintaterapiaa helpottamaan arjen sujuvuutta
- puheterapiaa kommunikaation haasteisiin
Usein kysyttyä CP-vammasta
CP-vamma (cerebral palsy) tarkoittaa kehittyvissä aivoissa tapahtunutta kertavauriota liikettä säätelevillä alueilla. CP-vammasta käytetään myös termiä CP-oireyhtymä.
CP-vamman kirjo on hyvin vaihteleva. Toisten cp-vammaa ei lähes huomaa ja osa tarvitsee arjessa monipuolisesti tukea läpi elämänsä.
CP-vamma ei ole kehitysvamma. Osalla henkilöistä on kehitysvamma CP-vamman lisäksi.
CP-vamma kuuluu neurologisiin sairauksiin.
CP-vamman aiheuttaa liikettä, tasapainoa ja asentoa kontrolloivien aivojen osien epänormaali kehitys tai vammautuminen. Aivovaurion laajuus, sijainti sekä ajankohta, milloin vaurio on syntynyt vaikuttavat vamman oireisiin.
CP-vammassa vaurio aivoihin voi tulla sikiöaikana, synnytyksen aikana tai varhaislapsuudessa. Useimmiten syy CP-vammaan on tuntematon. Joskus syynä voi olla aivojen hapenpuute tai jokin infektio.
Oireet CP-vammassa ovat monimuotoiset.
CP-vamman oireet:
- poikkeava lihasjäntevyys
- heikko raajojen ja liikkeiden koordinaatio
- lihasten jäykkyys eli spastisuus
- lihasten heikkous
- vapina
- tasapainovaikeudet
- tahdosta riippumattomat liikkeet
- kävelyssä polvien vahva sisäänpäin kääntyminen
- varvistaminen
Motoristen häiriöiden lisäksi CP-vammaan liittyy usein muun muassa aistitoimintojen häiriöitä, häiriöitä havaintokyvyssä, kognitiivisia häiriöitä, kommunikointi vaikeudet sekä epilepsia ja sekundaarisia tuki- ja liikuntaelinongelmia.
CP-vamma diagnosoidaan jo lapsuudessa. Yleensä viimeistään 4-vuotiaana diagnoosi on selvillä ja vaikeimmat vammat voidaan todeta jo ensimmäisten elinkuukausien aikana.
Yleensä CP-vamman diagnoosi edellyttää lapsen kehityksen seurantaa. Ensioireita lapsella ovat yleensä poikkeava lihasjäntevyys ja liikunnallisen kehityksen hitaus.