Migreeni

Migreeni – päänsärkykohtauksia aiheuttava neurologinen sairaus

Migreeni on neurologinen sairaus, jossa herkistynyt keskushermosto kehittää verisuoniperäisiä päänsärkykohtauksia. Migreeniä on kahta tyyppiä, aurallista ja auratonta, joista jälkimmäinen on yleisempi.

Migreenitaipumusta ei voi poistaa. Migreenistä ei kuitenkaan tarvitse kärsiä, vaan hyvällä hoidolla sitä voidaan pitää kurissa.

Migreenin syyt

Migreeni johtuu reaktiosta aivorungossa, minkä laukaisee yksilölliset tekijät. Migreenikohtauksen voivat laukaista muun muassa:

• stressi
• valvominen
• ruokailun viivästyminen
• kirkkaat valot
• tietyt ruoka-aineet
• alkoholi

Migreenin oireet

Migreenikohtausta voi edeltää esimerkiksi palelu, ärtyisyys, haukottelu tai makean nälkä.

Migreenikohtauksen oireita voivat olla:

• paikallinen tai toispuoleinen päänsärky
• sykkivä päänsärky
• näköhäiriöt, kuten sahalaitakuviot tai muut valoilmiöt näkökentässä
• aistien herkkyys esimerkiksi valolle tai äänille
• kasvojen tai raajojen puutuminen
• puheen tuoton haasteet
• pahoinvointi tai oksentelu

Migreeni – milloin lääkäriin?

Jatkuvan tai usein toistuvan päänsäryn syy on aina selvitettävä, jotta hoito osataan valita oikein. Voit varata ajan yleislääkärille, työterveyslääkärille tai neurologille.

Lääkärin vastaanotolle on suositeltavaa hakeutua, jos:

• päänsärky on jatkuvaa tai usein toistuvaa
• aiempi migreeni muuttaa muotoaan
• särkyoireisto pahenee jatkuvasti
• päänsärkyyn liittyy pahoinvointi tai oksentelu
• päänsärkyä on lapsella
• päänsärky alkaa vasta yli 50-vuotiaana

Migreenin tutkiminen ja diagnosointi

Migreenin diagnostiikassa riittää usein lääkärin huolellinen haastattelu ja vastaanotolla tekemä tutkimus.

Kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei aina tarvita, mutta jos oirehistoria tai lääkärintutkimus antavat aihetta, voidaan pään tietokone- tai magneettikuvauksella sulkea pois vakavammat syyt.

Migreenin hoito

Toimiva potilas-lääkärisuhde on migreenin hoidossa tärkeää. Tällöin yhdessä arvioidaan hoidon tehoa, seurataan lääkkeiden kulutusta ja ehkäistään ajautumista lääkekierteeseen.

Osa migreeniä sairastavista pärjää joko ilman lääkkeitä tai käsikauppalääkkeiden avulla. Kipulääkkeiden teho on hyvin yksilöllistä.

Migreeniin kehitetyt täsmälääkkeet, triptaanit, ovat tehokkaita migreenikohtauksen hoidossa.

Lääkettä on parempi ottaa riittävän ajoissa riittävän suuri kerta-annos kuin napsia useampia pieniä kerta-annoksia. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen myös auttaa kohtausmäärän ja hoidon arvioinnissa.

Migreeni ja lääkkeet

Migreenin lääkehoidon peruskivenä ovat tulehdus- ja kipulääkkeet. Suuri osa migreeneistä hoituu tavallisilla särkylääkkeillä.

Pahoinvointilääkkeiden avulla huonovointisuus lievenee tai poistuu. Ne saattavat myös oleellisesti tehostaa muiden migreenilääkkeiden vaikutusta.

Migreeniin liittyy usein vatsan toiminnan hidastumista, jonka pahoinvointilääkitys "kumoaa". Siksi pahoinvointilääkkeet voivat nopeuttaa ja tehostaa muun lääkityksen vaikutusta.

Triptaanit – migreenin täsmälääkkeet

Triptaanit ovat migreenin täsmälääkkeitä. Triptaanit ovat tehokkain yksittäinen migreenin lääkehoitotapa.

Triptaanit supistavat migreenissä kivuliaasti laajentuneita pään alueen verisuonia eivätkä sinänsä lamaa kipua. Esimerkiksi jännityspäänsärkyihin niillä ei ole lainkaan vaikutusta.

Jos migreeni palaa täsmälääkityksen jälkeen, on hyvä kokeilla triptaanin yhdistämistä tavanomaisen särkylääkkeen kanssa. Haitallisia yhteisvaikutuksia ei yleensä synny, hyödyllistä synergiaa kylläkin.

Migreenin estohoidot

Estohoidot ehkäisevät muutoin tiheitä migreenikohtauksia ennalta.

Tavallisimpia estolääkkeitä ovat:

• betasalpaajat
• eräät mielialalääkkeet, jotka nostavat kipukynnystä
• kalsiumsalpaajat
• biologiset estolääkkeet (esim. Vyepti)

Myös jatkuvilla tulehdus- ja kipulääkeannoksilla saadaan kohtalainen estoteho.

Hormonisykliin liittyvä migreeni voi joskus rauhoittua esimerkiksi e-pillereiden vaihdolla, jos se muutoin on mahdollista. Myös eräillä uudemmilla epilepsialääkkeillä saadaan varsin hyvä estovaikutus. Botulinum-toksiinilla vaikuttaa myös olevan melko varsin hyvä estävä teho.

Jatkuva migreenin estolääkitys

Jatkuvaa migreenin estolääkitystä harkitaan, jos:

• migreenikohtauksia on runsaasti, vähintään 3–4 kertaa kuukaudessa
• ne hankaloittavat jokapäiväistä elämää
• akuuttihoito ei toimi kunnolla

Monilla kohtaukset voivat jäädä lähes kokonaan taka-alalle, mutta estolääkkeen tehoa pidetään hyvänä, jos kohtausmäärä puolittuu.

Migreenin muut hoitokeinot

Lääkehoito yksinään ei ole ratkaisu etenkään usein toistuvaan migreeniin. Elämän rauhoittaminen, ulkoilun lisääminen ja riittävä yöuni voivat estää päänsäryn esiintymistä ja auttaa moniin lievempiin kipuihin. Osa potilaista hyötyy myös fysioterapiasta, hieronnasta, akupunktiosta ja muista rentoutushoidoista.

Migreenin ehkäisy

Migreenin ehkäisyssä oleellista on migreenikohtaukselle altistavien tekijöiden välttäminen. Myös muun muassa säännöllinen vuorokausirytmi ja säännölliset ruokailuajat edesauttavat minimoimaan kohtausten määrää.

Migreenin kroonistuminen

Jatkuva, jokapäiväinen päänsärky ei ole migreeniä. Joskus migreeni kuitenkin menettää kohtauksittaisen luonteensa ja muuttuu päivittäiseksi riesaksi.

Normaalisti kivun säätelyjärjestelmä sammuttaa kivun etenemisen aivoissa. Toistuvat kipukohtaukset kuitenkin aiheuttavat toiminnallisia muutoksia kipua välittävissä rakenteissa ja johtavat hermopäätteiden herkistymiseen, jolloin kynnys uuden särkykohtauksen kehittymiselle madaltuu.

Päivittäisen särkylääkkeiden käytön on todettu lisäävän tätä herkistymistä päänsärkypotilailla.