Olkapäävammojen hoito leikkauksella
Olkanivel on leikkaavalle ortopedille vaativa nivel, koska se liikkuu moneen suuntaan. Viime vuosina nopeasti kehittynyt tähystyskirurgia tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet herkän olkapään kuntoon saattamiseen. Avoleikkausta tarvitaan yleensä vain tekoniveliä asennettaessa.
Turkulainen ortopedi Juha Ranne huomasi, että hallitakseen olkapään tähystyskirurgian mahdollisimman hyvin, on siihen erikoistuttava täysipäiväisesti.
− Olkapää on mielenkiintoinen nivel, jonka leikkaushoito voidaan nykyisin toteuttaa tekonivelten asentamista lukuun ottamatta tähystyskirurgisesti. Alan kongresseissa maailmalla ei avoleikkauksista puhuta enää ollenkaan. Kun pienestä leikkaushaavasta halutaan tehdä monimutkaisia toimenpiteitä, on tekniikkaan paneuduttava syvällisesti, pohtii ortopedi Juha Ranne, joka on vuosia toiminut polvien ja olkanivelten tähystyskirurgian parissa. Parin viime vuoden ajan hän on keskittynyt vain olkanivelten hoitoon, pääasiassa Mehiläisen Urheiluklinikalla Turussa.
Oikullinen olkapää
Neljännes olkapään leikkaushoitoa vaativista vammoista syntyy urheilun yhteydessä. Riskialtteimpia lajeja ovat ortopedin tuntuman mukaan palloilu- ja heittolajit. Lentopallo, pesäpallo ja jääkiekko ovat lajeja, joissa kolhitaan olkapäitä helposti. Keihäänheittäjät ja uimarit nousevat myös usein leikkauspöydille.
− Kaikki lajit, joissa voi kaatua ja loukata tulevat aika ajoin esiin. Urheilun lisäksi myös työssä tai muissa vapaa-ajan harrastuksissa sattuu tapaturmia, joissa olkapää ja yläraaja jäävät epäedulliseen asentoon. Syntymästä asti olleet rakenteelliset viat vaativat joskus leikkausta vasta aikuisiässä, selvittää Ranne.
Tyypilliset olkapäävammat ovat nuorilla sijoiltaan menon yhteydessä syntyneet rustorenkaan eli labrumin repeämät, joissa nivelkuppi jää ilman tukea. Rustorengas kuluu ja hapsuuntuu iän myötä, mutta koska nivelkapseli tukee niveltä vanhemmilla ihmisillä, ei näitä leikkauksia juuri tarvita keski-iästä lähtien. Keski-ikäisillä ja vanhemmilla olkapäävammat ovat yleensä kiertäjäkalvosimen repeämiä. Molempien vammojen moderni leikkaustekniikka on tähystyskirurginen.
Täsmätyötä tähystämällä
Tähystyskirurgia tarjoaa monia etuja perinteiseen isommasta haavasta leikkaamiseen verrattuna. Tähystysleikkausten suurimpia etuja ovat tarkkuus ja kudosta mahdollisimman vähän vahingoittava tekniikka. Uusi, kevyempi, tehokkaampi ja tarkempi metodi mahdollistaa myös laajemman valikoiman toimenpiteitä, kuten olkanivelen sijoiltaan menon yhteydessä tehtävän tukevoittamisleikkauksen.
Tähystämällä saadaan hyvä näkyvyys olkanivelen alueelle. Kudosvauriot voidaan nähdä hyvin tarkasti ja suurennettuna kuvaruudulla. Tähystysinstrumenteilla ja kameralla ortopedi näkee itse asiassa pienestä haavasta enemmän kuin perinteisessä avoleikkauksessa, jossa jouduttiin usein myös irrottamaan lihaksia, jotta päästäisiin käsiksi korjausta vaativaan kohteeseen. Kun lihaksiin ei tarvitse koskea ja koska suuria haavapintoja ei synny, sujuu kuntoutuminenkin kivuttomammin ja nopeammin.
Olkanivelen sijoiltaan menon korjauksen jälkeen potilas on toimintakuntoinen noin kolmessa kuukaudessa. Kiertäjäkalvosinrepeämän paraneminen vie pidempään. Kuntoutuminen suunnitellaan potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan – jääkiekkoilijan ja toimistotyöntekijän kuntoutusohjelmat voivat poiketa melkoisestikin.
Leikatako vai ei?
Päätös kipeän olkapään hoidosta tehdään aina huolellisen pohdinnan jälkeen. Ortopedin on tiedettävä leikkaukseen ryhtyessään, että hän on hoitamassa vaivaa, johon leikkaus todella tuo avun.
− Ortopedille ei riitä, että osaa tempun, vaan on tarkasti harkittava kenelle toimenpide on hyödyllinen. Magneettikuvassa nähty olkapään vika tai poikkeavuus ei yksin ratkaise leikkaustarvetta. Olkapäitä hoitava ortopedi selvittää usein yhdessä fysioterapeutin kanssa, onko potilaan ongelma ratkaistavissa muuten kuin leikkaamalla. Potilaalle etsitään ensisijaisesti oikea hoitomuoto, on se sitten omatoiminen harjoittelu fysioterapeutin tukemana tai ortopedin suorittama leikkaus. Ikä on olkapäävaivoissa usein tärkeä kriteeri, yli viisikymppisen rustorenkaan tilaa pystytään leikkauksella vain harvoin parantamaan, korostaa Juha Ranne.
Erikoisosaaminen palkitsee sekä potilaan että tekijän
− Maailmalla ortopedien erikoistuminen eri osa-aluille on mennyt jo hyvin pitkälle, Suomessa tullaan tällä alueella vielä vuosia perässä. Aika tulee varmasti meilläkin johtamaan entistä pidemmälle menevään erikoistumiseen, josta potilaat ilman muuta hyötyvät. Omalta kohdaltani olen tullut siihen tulokseen, ettei kaikkea tekemällä voi oppia kaikista alueista riittävästi. Erikoistuttuani olkapääkirurgiaan olen huomannut kuinka huimaa vauhtia tämä ortopedian osa-alue kehittyy. Erikoistumiseni avasi itselleni aivan uuden haasteellisen maailman.
