Glaukooma usein oireeton: ”En osannut epäillä mitään”

Työikäisen, viisikymppisen Annan* kasvot vahingoittuivat purjehdusreissulla tapahtuneen onnettomuuden johdosta. Kasvojen alueen vammoja oli hoidettu jo pidempään, kun Anna sai epäilyn glaukoomasta. Hän hakeutui Mehiläiseen silmätautien erikoislääkäri Marko Määtän vastaanotolle, jossa epäily vahvistui ja Annalla diagnosoitiin keskipitkälle edennyt silmäsairaus, glaukooma.

- En osannut epäillä ennakkoon mitään. Mitään glaukooman oireita ei ollut, toteaa Anna.

Oireettomuudesta huolimatta Annan näkökentässä oli kuitenkin sokeita pisteitä nenän vierustalla, jotka jäävät usein itsellä huomiotta toisen puolen silmän auttaessa näkemisessä. Diagnoosin vahvistuttua hänelle aloitettiin silmätippojen avulla toteutettava hoito, jonka tasoa vielä haetaan.

- Päällimmäisenä tunteena diagnoosin jälkeen oli pelko. Pelko tuntemattomasta, menetyksestä, peruuttamattomuudesta sekä avuttomuudesta. Asia tuntui oudolta ja epäloogiselta, kun minulla muutoin verenpaine on liian matalalla, kuvailee Anna.

Glaukooma ei estä täyttä elämää

Marko Määttä pitää glaukooman kannalta onnekkaana sitä, että Annan kohdalla silmät tarkastettiin.

- Tauti on pääsääntöisesti aina oireeton alku- ja keskivaiheissa. Jos kokee, että näkökenttä olisi kaventunut tai näkökenttä rikkinäinen ja harmaa – silloin ollaan jo yleensä taudin keskivaiheessa, hän toteaa.

Taudin perushoito on silmänpaineen alentaminen. Tähän käytetään silmänpaineita alentavia silmätippoja ja laserhoitoa, tarvittaessa yhdistelmänä. Muista hoidoista ei ole lääketieteellistä näyttöä, mutta Määttä suosittelee myös glaukoomapotilaille terveitä elintapoja.

- Silmiä saa käyttää normaalisti ja kaikin tavoin voi elää täyttä elämää, vaikka glaukooma tarvitseekin koko elämän seurantaa ja hoitoa, hän toteaa.

Silmistä kannattaa pitää huolta

Asiointi Mehiläisen silmäklinikalla on sujunut Annalla hyvin. Henkilökunta on ollut mukavaa, ja lääkäri Marko Määttä on ollut halukas kuuntelemaan ja selvittämään, miltä eri hoidot ovat tuntuneet. Havaittavia näköhaasteita ei Annalla edelleenkään ole, mutta diagnoosin herättämien tunteiden osalta hän on edelleen toipumisen tiellä.

- Usein sitä ajattelee niin, että moni sairaus on korjattavissa. Tätä ei voi korjata. Olen oppinut tästä siitä, miten asioita pitää aidosti tarkistaa eikä lähteä vain jatkamaan eteenpäin. Silmät ovat ihmiselle niin tärkeä elin, että niistä pitää pitää huolta.
Jotta tauti löydettäisiin ajoissa, silmätautien erikoislääkäri Määttä suosittaa silmälääkärin tarkastusta kaikille yli 40-vuotiaille.

- Suositus on, että kun tulee ikänäköikään, on hyvä käydä kerran silmälääkärillä. Sitten viiden vuoden välein. Eläkeikäisenä riittää kolme vuotta. Tarvittaessa lääkärin kanssa katsotaan yksilöllinen seurantaväli.

Määttä myös muistuttaa sairauden monimuotoisuudesta. Yleinen käsitys siitä, että silmänpaineen pitää olla korkealla, että glaukoomaa voi sairastaa, ei kaikissa tapauksissa pidä paikkaansa. Pelkkä paineenmittaus vaikkapa optikolla ei siis riitä, vaan silmät tulee tarkistuttaa aina lääkärillä.

*Haastateltavan nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.