Liian nopea muutos harjoittelussa altistaa rasitusvammoille

Meille kaikki ovat huippu-urheilijoita -sarjan toisessa jaksossa toimittaja ja uutisankkuri Peter Nyman keskustelee ortopedi, professori Sakari Oravan kanssa alaraajojen urheiluvammoista, niiden hoidoista ja ennaltaehkäisystä sekä elintapojen ja erilaisten kuormitusten vaikutuksesta vammojen syntyyn.

Rasitusvammat ja äkilliset vammat vertailussa

Rasitusvammat ovat Sakarin mukaan tyypillisimpiä urheilijan vammatyyppejä. Akuutteja tapaturmatyyppisiä vammoja tulee myös, mutta harvemmin. Molemmat vammatyypit voivat olla erittäin haastavia hoitaa. Murtumat hoidetaan kaikilla samalla tavalla, mutta rasitusvammoissa diagnostiikka ja hoitolinja sekä mahdolliset leikkaukset ovat harvinaisempia ja yksilöllisiä.

- Moni muuttuja voi vaikuttaa rasitusvammojen syntyyn. Syyt voivat olla biomekaanisia, elimistön rakenteesta, huonoista jalkineista, vääristä harjoitusmekanismeista tai jopa ilmastosta johtuvia. Äkilliset vammat voivat puolestaan haastavuudeltaan vaihdella perusmurtumista monimutkaisempiin tapaturmavammoihin, joissa kaikki esimerkiksi polvessa on mennyt rikki, Sakari erottelee.

Vastoinkäymiset ja pettymykset kuuluvat urheiluun

Sakari on kohdannut urheilijoita, joiden vammat ovat johtaneet uran loppumiseen. Urheilijat ovat aluksi katkeria ja pettyneitä, kunnes vähitellen hyväksyvät tilanteen. Ajan myötä onnellisuuden ja arvostuksen tunne syntyy kuitenkin vuosien hienosta urasta, kokemuksista urheilun parissa sekä huipulla olemisesta.

- Vastaavia pettymyksiä tulee vastaan myös kuntourheilijoilla. Etenkin vanhemmalla iällä lisähaastetta tuo se, että kudoksen alkavat rapeutua, jolloin niitä ei enää voi ommella noin vain kiinni eikä esimerkiksi rustosta saada enää niin hyvää tekemälläkään, Sakari kertoo.

Elintavoilla on iso rooli vammojen ennaltaehkäisyssä

Terveelliset elämäntavat ja urheileminen kulkevat aina käsikädessä. Tärkeintä olisi syödä ja liikkua monipuolisesti sekä muistaa levätä, Sakari muistuttaa.

Elintapojen lisäksi myös geeniperimämme vaikuttaa vammoihin. Joskus on vain todettava, että esimerkiksi polvessa oleva kuluma johtuu geneettisestä artroosista eli vaiva kulkee suvussa.

- Mikäli vaiva on selkeästi toistuvaa sukupolvelta toiselle, on järkevää lapsellekin jo vinkata, ettei se triathlon tai amerikkalainen jalkapallo ole välttämättä paras lajivalinta.

Ylikuormittuneiden ja sohvaperunoiden määrä kasvaa entisestään

Nyky-yhteiskunnassa trendinä on halu treenata tavoitteellisesti ja samalla puskea läpi 14 tunnin työpäiviä. Ylikuormitustapausten määrä onkin kasvanut selkeästi viime vuosina. Yhteiskunnassamme on siirrytty ääripäihin, jossa liikaa treenaavien määrän kasvaessa myös täysin liikkumattomien määrä on lisääntynyt.

- Ortopedinä on usein haastava auttaa ylikuormituksen ennaltaehkäisyssä, sillä vastaanotolle tullaan monesti vasta kun oireet ovat jo voimakkaat. Urheilija ja hänen lähipiiri voivat parhaiten estää ylikuormittumisen. Liian nopeasti lisääntyvä ja liian kovatehoinen harjoitus altistavat rasitusvammoille. Treenimäärän lisääminen tulisi tehdä hyvin rauhallisesti maalaisjärkeä käyttäen. Tässä palautumisen merkitystä ei myöskään voida painottaa liikaa, Sakari muistuttaa.

Niin huippu-urheilijalla kuin arkiliikkujallakin palautuminen on elintärkeää kehittymisen kannalta. Usein parhaat tulokset tulevat juuri pitkäaikaisen levon jälkeen. Tavalliset kuntoilijat eivät useinkaan huomioi liikarasitusta tarpeeksi varhaisessa vaiheessa eivätkä anna toipumiselle riittävästi aikaa.

Kunto-urheilijan tulisi kääntyä lääkärin puoleen, jos oireet rajoittavat normaalia elämää aiheuttaen kipua, särkyä ja turvotusta. Kylmägeelit, tukisiteet ja särkylääkkeet toimivat hyvänä ensihoitona, mutta jos näistä ei apua löydy, paras paikka on lääkärin vastaanotto.