Hiihtolomista piikki lasten tapaturmiin

Hiihtolomalla loukkaantunut lapsi kannattaa viedä herkästi lääkäriin, muistuttaa liikuntalääkäri Jari Parkkari Mehiläisestä. Liikuntavammoja sattuu aiempaa enemmän, sillä väestön liikuntataidot ovat heikentyneet.

Hiihtomäessä, laskettelurinteessä tai pallopeleissä loukkaantunut lapsi kannattaa viedä herkästi lääkäriin, jos häntä sattuu, vammakohta on turvonnut tai yleisvointi on heikentynyt. Lapsi ei osaa välttämättä itse arvioida vamman vakavuutta.

– Pienten lasten kanssa on oltava tavallista herkempi, muistuttaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jari Parkkari Tampereen Mehiläisestä.

Vähemmän arkiliikuntaa, enemmän urkeiluvammoja

Liikuntavammat ovat lisääntyneet viime vuosina. Parkkarin kokemuksen mukaan tämä johtuu aiempaa huonommista liikuntataidoistamme.

– Lasten ja nuorten ruutuaika kannattaisi rajoittaa kahteen tuntiin päivässä. Lisäksi heitä kannattaa patistaa menemään ulos kavereiden kanssa. Ulkoleikeissä lapset oppivat liikuntataitoja huomaamatta, Parkkari kehottaa.

Lapset ja nuoretkin tarvitsevat hyvän peruskunnon ja lihaskunnon urheilulliselle hiihtolomalle. Urheilupäivään on hyvä kuulua riittävästi taukoja ja välipaloja, ettei väsymys yllätä. Väsyneenä tapaturmariski nousee.

Mäessä ja pelikentällä kannattaa käyttää suojaimia.

– Jäällä pitäisi olla kypärä päässä ja laskettelussa kannattaa käyttää lisäksi rannesuojia ja selkäsuojaa. Salibandyssa pitäisi olla suojalasit päässä. Suojat ovat lapsillakin tehokkain tapa torjua vammoja, Parkkari sanoo.

Lääkäriin, jos kipu ja turvotus ovat voimakkaita

Hiihtolomaviikoilla sattuu tavallista enemmän urheilutapaturmia. Kolhuja sattuu eniten laskettelurinteissä, mutta myös hiihtolomalajeina suositussa luistelussa, hiihdossa, jääkiekossa, salibandyssä, lentopallossa ja koripallossa on loukkaantumisriski. Sisälajeissa sattuu törmäyksiä, kaatumisia ja nilkan nyrjähdyksiä. Myös mailan ja pallon osumisesta tulevat ruhjeet ovat tavallisia.
– Lääkäriin on syytä mennä, jos vamma-alueen kipu ja turvotus on voimakasta ja viimeistään silloin, jos kipu ja turvotus jatkuvat vielä seuraavana päivänä, Parkkari ohjeistaa.
Hiihtolomaliikuntaa ei kannata vammojen pelossa jättää väliin, sillä kasvuiässä esimerkiksi liikuntaa harrastavan luut voivat kehittyä 20 prosenttia lujemmiksi kuin liikuntaa harrastamattoman.

Urheiluvamman omatoiminen ensiapu – 3K

• Kompressio: Purista vammakohtaa heti käsin. Pidä ympärillä tukevaa ja joustavaa sidettä 2–3 päivää.
• Kohoasento: Nosta vammautunut kohta heti kohoasentoon. Pidä raajaa tai kehonosaa koholla mahdollisimman paljon 2–3 päivän ajan.
• Kylmähoito: Pidä kankaan sisään pujotettua kylmäpussia vammakohdassa heti 15–20 minuuttia. Toista kylmähoito useita kertoja päivässä 2–3 päivän ajan.
• Anna vammakohdan levätä. Tuoretta vammaa seuraa 3–7 päivää kestävä tulehdusreaktio.
• Aloita aktiivinen kuntoutus kivun rajoissa lääkärin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Kuntoutus on tärkeää, jotta kudokseen tuleva arpi olisi mahdollisimman pieni ja kestävä.