Vältteleekö lapsi tai nuori koulua tai kavereiden tapaamista? Taustalla voi olla korona-aikana kasvanut sosiaalisten tilanteiden pelko

Mehiläisen nuorisopsykiatri ja psykoterapeutti Laura Suomalainen on huolissaan lasten ja nuorten pitkittyneestä poissaolosta sosiaalisista tilanteista korona-aikana. Paluu arkirutiineihin etäkoulun ja loma-aikojen jälkeen voi nostaa esiin ahdistuneisuusoireilua ja ulkopuolisen tuen tarvetta.

- Kun kotioloissa tukiverkosto ei ole lapsen ja nuoren tarpeisiin nähden riittävä, negatiiviset tunteet voivat vahvistua ja jäädä päälle ja ulkopuolisen tuen tarve kasvaa. Tällaiselle lapselle ja nuorelle arkirutiineihin palaaminen mahdollisimman nopeasti olisi erityisen tärkeää. Pienetkin poikkeavuudet normaalissa arjessa saavat erityisesti ne lapset ja nuoret oireilemaan, joilla on psyykkistä kuormitusta ja piilevää mielialaoireilua; kouluun meneminen tuntuu ylivoimaiselta ja kaverisuhteiden ylläpitäminen on vaivanloista. Tavanomaista arjessa pärjäämistä vaikeuttavat jännitys ja erilaiset ahdistuneisuusoireet, kertoo Mehiläisen psykoterapeutti Laura Suomalainen.

Mielialaoireet ovat nuoruusiässä tavallisia, niitä on noin neljänneksellä nuorista. Suurimmalla osalla oireet ovat lieviä ja helpottavat puhumalla, sekä arjen rutiineja, hyviä sosiaalisia suhteita, unen laatua ja mielekästä tekemistä vahvistamalla. Mielialaoireiden tunnistamisessa aikuisella ja vanhemmalla on tärkeä tehtävä.

- Toivoisin tässä vallitsevassa tilanteessa aikuisilta aktiivista hereilläoloa. Johdonmukaisen ja ennakoidun arjen tukeminen ja mielekkään tekemisen ylläpitäminen sekä aktiivinen kiinnostuminen ja keskustelu ilman painostamista ovat parhaat ja yksinkertaiset keinot ymmärtää, mitä heille todella kuuluu, Suomalainen muistuttaa.

Jos huoli herää, asiantuntijan arvioon kannattaa tulla ennemmin kuin myöhemmin, Suomalainen painottaa.

Mielenterveyden tukitarpeet kasvaneet korona-aikana

Koronapandemia vei lapset useilla paikkakunnilla etäkouluun. Etäkoulujaksot olivat monelle lapselle ja nuorelle liikaa. Ensimmäisen etäkoulujakson aikana esiin tulleet oireet olivat vielä pinnalla, kun arkirutiinit katkaistiin toistamiseen.

- Heillä, joilla taustalla on ollut lieviä mielialaoireita ja ajankohtainen sopeutumiskyky heikko, avun tarve on ollut ilmeinen. Jo viime keväänä palvelun tarve vastaanotollani lisääntyi - syksyn ja talven aikana tarve kasvoi vielä moninkertaisesti. Osalla nuorista mielialaoireet näennäisesti helpottivat lockdownin aikana, mutta vastaavasti lisääntyivät oleellisesti, kun elokuussa paluu tavanomaiseen arkeen koitti.

Nuorisopsykiatrin vastaanotolla lasten ja nuorten oireet ovat näkyneet lisääntyneinä monimuotoisina ahdistuneisuuoireina kuten pakko-oireina ja jännittämisenä sekä mielialan laskuna.

- Nuoret 12-20-vuotiaat ovat alttiimpia näille häiriöille. Vastaanottokäyntejä tarvitsevat niin yläasteikäiset kuin korkeakouluopintonsa aloittavat nuoretkin. Keskeistä mielialaoireiden puhkeamiselle ovat arjen turvallisten rutiinien katoaminen ja lisääntynyt oman toiminnan ohjauksen tarve sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen kapeutuminen etäopiskeluissa. Etäopetus heikentää sosiaalisten kontaktien puutteessa monella opiskelumotivaatiota sekä altistaa vuorokausirytmin häiriintymiselle. Vuorokausirytmin haasteet taas eristävät nuorta entisestään tavanomaisesta arjesta ja sosiaalisista kontakteista, lisää uni- ja mielialaoireita sekä vahvistaa apatian ja lamaantumisen kokemusta.

Nuoret tarvitsevat tukea tavanomaisten arjen rutiinien toteutumiselle, vuorokausirytmin ylläpidolle ja työtehtävien suunnittelulle ja pilkkomiselle.