LähiSparrista apua elämän solmukohtiin
LähiTapiolan vuonna 2021 pilotoima LähiSparri toi Mehiläisen matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut henkilökunnan saataville. Sparrauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä pitkiä sairauspoissaoloja ja parantaa kokonaisvaltaista työhyvinvointia.
Mihin suuntaan haluan mennä työssäni? Millaisia haasteita kaipaan seuraavaksi? Miten voin olla parhaiten hyödyksi lähikollegoilleni ja koko organisaatiolle?
Monet omaan työhön liittyvät kysymykset pyörivät LähiTapiolan Marja Salmisen mielessä. Salminen käsittelee työssään HRD-johtajana päivittäin osaamisen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, mutta omat ajatukset olivat menneet solmuun ja hän kaipasi ulkopuolista näkemystä.
- Vaikka omat ajattelutaidot ovat hyvät, kaipasin sparria ja lisää näkökulmia sekä apua avaamaan ajatuslukkoja, jotka haittasivat eteenpäin menemistä, Salminen kertoo.
Salminen tarttui työnantajansa LähiTapiola-ryhmän tarjoamaan mahdollisuuteen ja varasi ajan LähiSparriin. LähiTapiolalla oli maalis-elokuussa 2021 käynnissä pilotti, jonka kautta yritys tarjosi yli tuhannelle Espoossa työskentelevälle työntekijälleen pääsyn Mehiläisen matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden pariin. LähiSparrin tavoitteena oli kannustaa henkilöstöä hakemaan apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sekä ennaltaehkäistä mielenterveysongelmista ja työuupumuksesta johtuvia pitkiä sairauspoissaoloja.
Sparrausta kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin
LähiSparri on nimensä mukaisesti sparrausta – valmennuksellista keskustelua sekä tukea kokonaisvaltaiseen jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Pilotissa työntekijöille tarjottiin viiden käynnin sarja matalan kynnyksen täsmähoitoja, joissa keskityttiin jonkin tietyn ongelman ratkaisemiseen ja lievittämiseen.
- Tarkoitus on käsitellä siinä hetkessä akuutteja asioita, löytää keinoja voida paremmin, ylläpitää jaksamista ja työkykyä sekä lisätä itsetuntemusta ja tietoisuutta omasta hyvinvoinnista, kertoo psykologi ja kognitiivinen lyhytterapeutti Anna Andersén Mehiläiseltä.
Andersénin mukaan on yleistä, että ihmiset arastelevat ajan varaamista, koska he pitävät omia ongelmiaan pienempinä kuin muilla. LähiSparrissa olennaista on matala kynnys; ajan terapeutille saa varata ilman lääkärin lähetettä tai esihenkilölle kertomista. Sparrattava asia voi liittyä niin työhön kuin yksityiselämään, kuten esimerkiksi omaan tai läheisen terveyteen tai iäkkäisiin vanhempiin tai lapsiin liittyviin huoliin. Andersén muistuttaa, että ihminen on kokonaisuus.
- Työn ulkopuolella on aina koko elämäntilanne ja kokonaiskuormitus, johon voi saada tukea, Andersén kannustaa.
Ei vain sairauspoissaolojen ehkäisyä
Salmisen mukaan LähiSparrin tiivis, viiden tapaamisen tahti toimi hyvin. Tapaamisissa oli mahdollista ratkoa yhtä pulmaa ja tapaamisten väliin jäi aikaa oman ajattelun kehittymiselle.
- Sparrausten aikana oma hiljainen viisaus kasvoi suhteessa omiin ajatuksiin. Jokaisella meillä on sekä kasvun asennetta että luutuneita ajattelutapoja. Huomasin sparrauksen avulla, että asioihin löytyy muitakin näkökulmia, Salminen kertoo.
LähiSparrin pääasiallisena tavoitteena oli ennaltaehkäistä pitkien sairauspoissaolojen syntymistä, mutta Andersénin mukaan pilotilla saavutettiin myös paljon muuta.
- Työnantajalle on hyödyllistä, että ihmiset tarttuvat sparriin, oppivat itsestään ja saavat keinoja lisätä psykologista tyytyväisyyttä. Sparraus ei ole vain sairauspoissaolojen ehkäisyä, vaan suorituskyvyn ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämistä, Andersén kertoo.
Salminen kannustaa myös muita hakeutumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä sparraukseen.
- Jos omassa elämässä on solmukohtia, emme pysty elämään niin, etteivät ne näkyisi ulospäin kenellekään. Sparraus hyödyttää itseä ja ympärillä olevia, niin kollegoita kuin perhettäkin, Salminen kertoo.