Alkoholi ja mielenterveys

Alkoholi vaikuttaa ihmisen mieleen ja mielenterveyteen monella tavalla. Alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat eivät varsinaisesti aiheutua toinen toistaan, mutta ne vaikuttavat toisiinsa voimakkaasti.

Erilaiset mielenterveyden häiriöt lisäävät alkoholin ongelmakäyttöä ja riskiä alkoholiriippuvuuden kehittymiseen, koska alkoholilla pyritään lievittämään erilaisia ahdistus-, pelko- tai masennusoireita. Alkoholiriippuvuus taas osaltaan aiheuttaa ahdistus-, pelko-, unettomuus- ja masennusoireita ja tekee niistä vaikeampia. Suurella osalla alkoholisteista on myös taustalla hoidettuja tai hoitamattomia mielenterveyden häiriöitä.

Miten alkoholi vaikuttaa uneen?

Alkoholin vaikutus uneen on voimakas, vaikka se ei suoraan aiheuta unettomuutta. Suurella osalla alkoholiriippuvuuteen liittyy jokin unihäiriö, kuten:

• lyhyt unijakso
• unen heikentynyt laatu
• katkonainen aamu-uni
• alkoholin käyttö pahentaa uniapneaa
• alkoholi lisää yöllisiä jalkojen liikkeitä. Jos käytetty määrä on yli kaksi annosta päivässä, ilmaantuvuus on naisilla kaksin- ja miehillä kolminkertainen.

Aivot alkavat palautua vasta, kun alkoholi on palanut kehosta. Näin ollen illalla nautitut alkoholiannokset voivat huonontaa merkittävästi unen laatua.

Alkoholi, ahdistus ja stressi

Alkoholi ja ahdistus ruokkivat toinen toistaan eli alkoholin käyttö lisää ahdistusta ja ahdistus taas lisää alkoholinkäyttöä. Alkoholin sanotaankin olevan ihmiskunnan pisimpään käytetty ahdistuslääke. Alkoholinkäytön alussa alkoholi saattaa auttaa ahdistukseen tai pelkotiloihin, mutta jatkuvassa käytössä sen vaikutus heikkenee.

Alkoholi ei sovi stressin ja siihen liittyvän ärtymyksen ja unettomuuden lievittämiseen, sillä alkoholi lisää stressihormonin määrää kehossa. Jos stressin lievitykseen ottaa lasillisen, nousevat annosmäärät helposti ja alkoholinkäyttö voi lipsua huomaamattomasti vaaran puolelle. Näin ollen kaikki muut stressiä vähentävät toimenpiteet ja itsehoidolliset keinot, kuten reipas liikunta, auttavat hallitsemaan alkoholin käyttöä.

Asiantuntijana artikkelissa työpsykologi ja psykoterapeutti Heikki Sironen.

Lähteet:
TerveyskirjastoUlkoinen linkki
Käypä hoitoUlkoinen linkki

Hyvinvointikysely