.webp)
Kriisi ja kriisin vaiheet
Lue lisää
Stressi
Stressi voi aiheuttaa fyysisiä oireita kuten päänsärkyä sekä psyykkisiä oireita kuten ärtyisyyttä ja unihäiriöitä. Lääkäriin tulee hakeutua, jos stressi jatkuu pitkään, hallinnan tunne katoaa tai arjen haasteista selviytyminen vaikeutuu merkittävästi.
Stressi tiiviisti
- Stressi on kehon ja mielen reaktio ulkoisiin paineisiin. Se voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista ja vaikuttaa fyysiseen sekä psyykkiseen hyvinvointiin.
- Pieni määrä stressiä voi toimia liikkeelle panevana voimana, mutta kun stressi alkaa kuluttaa voimavaroja ja heikentää toimintakykyä, se muuttuu haitalliseksi.
- Tärkeintä on tunnistaa stressin vaikutukset ja pyrkiä palauttamaan tasapaino ulkopuolisten vaatimusten ja omien voimavarojen välillä.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Milloin stressi on haitallista?
Stressi voi olla sekä positiivinen että negatiivinen kokemus. Pieni määrä stressiä voi toimia liikkeelle panevana voimana, joka auttaa meitä toimimaan tehokkaasti. Stressi muuttuu kuitenkin haitalliseksi, kun se alkaa kuluttaa henkilön voimavaroja ja alentaa työ- ja toimintakykyä. Tämä tapahtuu, kun omat voimavarat ja ympäristön vaatimukset eivät ole tasapainossa, ja stressi kuormittaa liikaa ilman riittävää palautumista.
Haitallinen stressi voi ilmetä, kun keho ja mieli alkavat oireilla tasapainon särkyessä. Stressi on erityisen haitallista, kun se jatkuu pitkään, sillä se voi vaarantaa terveyden ja heikentää toimintakykyä. Tärkeintä on tunnistaa stressin vaikutukset ja pyrkiä palauttamaan tasapaino ulkopuolisten vaatimusten ja omien voimavarojen välillä.
Stressin oireet
Stressin oireet voidaan jakaa fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin oireisiin. Täsmällisiä aikarajoja akuutin ja kroonisen stressin välille on vaikea asettaa, mutta tyypillisesti akuutti stressi kestää tunneista päiviin ja krooninen stressi kuukausista vuosiin.
Fyysisiä stressioireita ovat esimerkiksi:
- päänsärky
- huimaus ja sydämentykytys
- pahoinvointi ja vatsavaivat
- tihentynyt virtsaamisen tarve
- hikoilu
- flunssakierre
- selkävaivat.
Psyykkisiä stressioireita ovat esimerkiksi:
- jännittyneisyys
- ärtymys
- levottomuus
- ahdistuneisuus
- masentuneisuus
- keskittymis- ja muistihäiriöt
- unihäiriöt.
Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä vuorovaikutuksen häiriöinä ja saattaa johtaa perhe- sekä parisuhdeongelmiin. Vakava pitkäkestoinen stressi saattaa johtaa masennukseen, työuupumukseen, päihteiden väärinkäyttöön ja pahimmillaan jopa itsetuhoisuuteen.
Stressin vaiheet
Stressi alkaa hälytysvaiheella, jolloin henkilön voimavarat aktivoituvat vastustamaan stressiä aiheuttavia tekijöitä joko taistelemalla tai pakenemalla. Tässä vaiheessa autonominen hermosto reagoi, mikä ilmenee lihasjännityksen kasvuna, sydämen sykkeen, hengityksen ja hikoilun kiihtymisenä sekä suoliston toiminnan muutoksina.
Stressin jatkuessa siirrytään vastustusvaiheeseen. Elimistö pyrkii sopeutumaan tilanteeseen tehostamalla esimerkiksi immuunijärjestelmän toimintaa. Tyypillisiä oireita tässä vaiheessa ovat ärtyisyyden ja väsymyksen lisääntyminen sekä keskittymis- ja univaikeudet. Lisäksi voi esiintyä toistuvia tai pitkittyneitä tulehdussairauksia.
Jos vastustusvaihe pitkittyy, yksilön voimavarat kuluvat loppuun, mikä voi johtaa uupumisvaiheeseen. Tälle vaiheelle on ominaista tunne-elämän lamaannus, innostuksen häviäminen ja unettomuus, ja se voi lopulta johtaa psyykkiseen tai fyysiseen sairastumiseen.
Miksi osa kokee stressin voimakkaampana kuin toiset?
Stressin kokeminen ja sen ilmeneminen elimistössä vaihtelee yksilöiden välillä useiden tekijöiden vuoksi. Näihin tekijöihin kuuluvat:
- perinnöllinen alttius
- kasvuympäristö
- kulttuuriset, psykologiset ja biologiset tekijät.
Perinnöllinen alttius voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi ihminen reagoi stressiin. Kasvuympäristöllä on myös merkitystä; esimerkiksi ympäristössä, jossa fyysisiä sairauksia esiintyy paljon, voi syntyä malli, jossa stressi koetaan fyysisinä oireina. Kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa esimerkiksi siten, että joissakin kulttuureissa ei ole sopivaa puhua psyykkisistä ongelmista suoraan, joten ne saatetaan ilmaista fyysisinä oireina.
Lisäksi ihmisten kyky tunnistaa ja ilmaista tunteitaan vaihtelee. Jos tunteiden ilmaiseminen on vaikeaa, stressi saattaa ilmetä erityisesti fyysisinä oireina. Tunteiden tunnistamisen ja ilmaisemisen taidot voivat siten vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti stressi koetaan fyysisinä oireina.
Milloin lääkäriin stressin takia?
Stressi muuttuu haitalliseksi, kun se jatkuu pitkään ja hallinnan tunne katoaa. Jos tuntee, että ei pysty hallitsemaan omaa elämäänsä tai selviytymään arjen haasteista, on syytä hakea apua. Pitkittynyt stressi voi olla vaarallista ja liittyy muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin.
On tärkeää hakeutua työterveyslääkärin, työterveyspsykologin tai terapeutin vastaanotolle ennen kuin stressi etenee vakavaan uupumusvaiheeseen, jolloin toiminta- ja työkyky voivat olla merkittävästi heikentyneet. Jos olet epävarma, miten toimia omalla kohdallasi, suosittelemme soittamaan asiakaspalveluumme numeroon 010 414 00 (pvm/mpm).
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Katso myös nämä palvelut
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Usein kysyttyä stressistä
Stressiin auttaa erityisesti sosiaalinen tuki, kuten ystävät ja läheiset, joiden kanssa voi tehdä mielekkäitä asioita. Päivittäinen liikunta on myös tehokas keino stressinhallinnassa, mikäli terveydentila sen sallii. Säännöllisen arkirytmin ylläpitäminen ja stressinhallintakeinojen käyttäminen, kuten rentoutusharjoitukset, voivat myös auttaa. Jos stressi jatkuu haitallisena, on suositeltavaa keskustella terapeutin kanssa omasta elämäntilanteesta.
Stressi voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita. Fyysisiä oireita ovat esimerkiksi päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtyisyys, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, keskittymis- ja muistihäiriöt sekä vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Pitkäkestoinen stressi voi johtaa masennukseen, työuupumukseen ja päihteiden väärinkäyttöön.
Stressi johtuu usein ulkopuolisten vaatimusten ja omien voimavarojen epäsuhteesta. Se voi syntyä esimerkiksi työelämän paineista, taloudellisista huolista, terveydentilan heikkenemisestä tai sosiaalisista suhteista. Myös elämänmuutokset, kuten eläkkeelle jääminen tai vanheneminen, voivat aiheuttaa stressiä.
Kyllä, asiantuntijalla on vaitiolovelvollisuus. Keskustelut asiantuntijan kanssa ovat luottamuksellisia, ja monet kokevat hyötyvänsä siitä, että ulkopuolinen asiantuntija on neutraali ja voi tarjota uusia näkökulmia, joita läheiset eivät välttämättä pysty tarjoamaan.
Stressin kääntäminen edukseen on mahdollista, mutta on myös hyvä pyrkiä vähentämään stressin aiheuttajia, jos se on mahdollista. Jos stressin aiheuttajia ei voi poistaa, on tärkeää keskittyä omiin voimavaratekijöihin ja oppia hallitsemaan stressiä. Stressi voidaan nähdä sekä positiivisena että negatiivisena kokemuksena, ja se voi toimia voimavarana, jos sen hallitsee hyvin.
Kyllä, eläkkeelle jääminen ja eläkevuosien lähestyminen voivat aiheuttaa stressiä. Tämä johtuu siitä, että eläkkeelle jääminen merkitsee usein vanhenemista, mikä voi olla monelle kova paikka. Eläkkeelle jääminen voi aiheuttaa stressiä erityisesti, jos työ on ollut keskeinen osa elämää ja siihen liittyvät onnistumisen ja tyytyväisyyden tunteet ovat olleet tärkeitä. On tärkeää huolehtia siitä, että elämässä on muitakin hyviä asioita kuin työ, jotta eläkkeelle jääminen ei olisi liian stressaavaa.
.webp)
