Äänen käheys

Yleistä äänen käheydestä

Käheä potilas on yleinen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin vastaanotolla. Kun ylähengitystieinfektio on suljettu pois oireen aiheuttajana, potilaan tutkiminen tehdään tietyn kaavan mukaisesti, ja yleensä diagnoosiin päädytään nopeasti; syitä on monia ja hoitomahdollisuudetkin ovat olemassa. Pitkään jatkunut käheys ainoana oireena ei koskaan ole "normaalia".

Ilman virratessa puheen aikana äänihuulten välistä niiden limakalvo värähtelee tietyllä taajuudella, joka riippuu äänihuulten jänteydestä ja kontaktista toisiinsa. Monista äänihäiriöistä vain harvat aiheuttavat todellista käheyttä. Käheys on oire kurkunpään taudista, ja se tulee esiin kuuntelemalla potilaan aiemmasta poikkeavaa puheääntä, joka on karhean soinniton. Sitä voidaan kuvata myös vuotoiseksi, heikoksi tai puristeiseksi.

Käheyden aiheuttajia on monia

Monet elimelliset ja toiminnalliset tekijät muuttavat äänihuulten välistä kulkevan ilmapilarin muotoa. Esimerkkejä ovat äänihuulen pinnan limakalvomuutokset (kyhmy, kysta, polyyppi, tulehdus, granuloma tai kasvain) tai neurologinen tai muu sairaus (äänihuulihalvaus, kannuruston nivelen jäykistyminen), joka muuttaa äänihuulen asentoa tai sen lihaksen jänteyttä.

Lisäksi äänihuulen pinnan limakalvon elastisiteettia muuttavat tekijät vaikuttavat sen värähtelyn taajuuteen ja siten äänen laatuun.

Eri ikäryhmissä käheyden syyt ovatkin usein erilaiset: tietyssä iässä koululaiset voivat huutaa äänensä käheäksi harrastusten parissa, kun taas ikäihmisten käheys voi olla ikään liittyvää nk. äänihuulen atrofiaa.

Varhaisen vaiheen äänihuulisyövän ensioire on käheys. Siksi yli kahden viikon mittainen käheys on tupakoijalla aina vakava oire ja jatkoselvittelyn aihe.

Käheyden taustalla olevaa syytä etsittäessä on otettava huomioon laajasti ottaen koko elimistö. Siksi on tärkeää kuulla potilaan koko sairaushistoria ja siinä viime aikoina tapahtuneet muutokset ennen varsinaista tutkimista. Käheyspotilaan tätä koskevat kyselykaavakkeet ovatkin usein hyvin pitkiä.

Selvitettäviä asioita

Tupakan, alkoholin ja monien toksisten aineiden altistukseen liittyy suoran limakalvovaikutuksen takia käheyttä. Lisäksi monet hengitysteiden kautta saadut ilmansaasteet aiheuttavat toistuvaa kurkunpään selvittelyä, mikä lisää väärää äänenkäyttöä ja siten pidemmän aikavälin jälkeen käheyttä.

Äänenkäyttöä ja sen virheitä arvioidaan ammatin ja vapaa-ajan osalta. Äänityöläisten - esim. opettajat, laulajat, ravintolatyöntekijät - osuus on käheyspotilaiden joukossa yliedustettuna. Äänihuulia rasittavat monet äänen ja kurkunpään käyttöön liittyvät yksilölliset tavat ja tekijät sekä varsinkin työpaikan ympäristötekijät, jotka asettavat äänenkäytön erityiselle koetukselle.

Hormonaaliset syyt, potilaan käyttämä lääkitys kuten verenohennuslääkkeet, nestetasapainoon vaikuttavat lääkkeet ja jopa ruokavalio voivat olla käheyden takana. Ruokatorven refluksitaipumus närästysoireen puuttuessakin, krooniset ylähengitystieinfektiot, neurologiset sairaudet ja myös psykologiset tekijät ovat tavallisia käheyden aiheuttajia.

Miten äänen käheyttä tutkitaan?

Korva-, nenä- ja kurkkutautien alan perusteellinen pään ja kaulan alueen tutkimus on käheyspotilaan perustutkimus. Erityishuomio tässä on kaulan imusolmukkeiden, kilpirauhasen ja kurkunpään rustojen tunnustelussa. Varsinainen kurkunpään ja alanielun tähystäminen voidaan tehdä vastaanotolla joko otsalampun ja kurkunpääpeilin tai taipuisan kuituoptisen tähystimen avulla.

Kurkunpään näkeminen kaikilta osiltaan luotettavan tarkasti ei ole helppoa. Löydöksenä voi olla pieni lähes huomaamaton muutos äänihuulen limakalvolla tai sitten laajempi turvotus ja punoitus merkkinä tulehduksesta.

Myös ruokatorven refluksitautiin, äänihuulen liikkumattomuuteen tai kasvaimeen viittaava löydös näkyy vastaanotolla tehdyssä tähystyksessä. Samalla nähdään koko alanielun alue.

Liikkumattoman äänihuulen syynä voi olla pahanlaatuinen kasvain, äänihuulen liikettä välittävän kannuruston nivelen liikkumattomuus reuman tai vamman takia tai tätä rustoa liikuttavien lihasten hermotuksen vaurio kasvaimen tai neurologisen sairauden takia.

Jatkotutkimukset diagnoosin mukaan

Kurkunpään välittömässä läheisyydessä olevan kilpirauhasen tutkiminen ja varsinkin kasvaintauteja etsittäessä välikarsinan ja rintaontelon kuvantaminen ovat eräitä jatkotutkimuksia. Koko kaulan alueen ultraäänitutkimus, tietokonekuvaus tai magneettikuvaus antavat hyvän kuvan suurentuneista imusolmukkeista ja kasvaimista.

Ruokatorven varjoainekuvaus antaa tärkeää tietoa epäiltäessä närästysoireistoa käheyden takana.

Potilaan ohjaaminen foniatrin ja puheterapeutin vastaanotolle on tiettyjen äänihuuliongelmien kohdalla oleellista tilanteen arvioimiseksi ja kuntoutuksen järjestämiseksi.

Videostroboskopia on menetelmä tarkkailla äänihuulen limakalvon liikettä tarkemmin ns. välkevalon avulla ääntämisen eri vaiheissa. Elektromyografiassa tutkitaan äänihuulen liikkeestä vastaavan hermotuksen toimintaa.

Puhe- ja nielemistekniikkaa voidaan opettaa ja muuttaa erilaisin tavoin oireiden vähentämiseksi. Neurologin tai psykiatrin apu voi olla tarpeen laajemman häiriön hoidon arvioimiseksi.

Kurkunpään tähystäminen jäykällä metallisella tähystimellä nukutuksen aikana on perusmenetelmä silloin, kun diagnoosiin ei em. menetelmillä päästä tai täytyy tehdä diagnostisia tai hoitotoimenpiteitä.

Äänen käheyden hoito

Hengitystieinfektioiden ja astman hyvä hoito on käheyttä ennaltaehkäisevää hoitoa. Varsinkin, kun ääni on ammattiin liittyvä instrumentti, on tähän kiinnitettävä huomiota. Asiantuntevaa apua löytyy korva-, nenä- ja kurkkutautien ja foniatrian erikoislääkäreiden vastaanotoilta.

Äänenkäytön ohjaukseen tai varsinaiseen ääniterapiaan ohjaaminen voidaan päättää yksilöllisten tarpeiden mukaan, kun ensin on määritetty äänihäiriön syntyyn vaikuttaneet yksilölliset ja ympäristötekijät. Esimerkkinä viimemainituista ovat työpaikan taustameluun ja kommunikaatio-olosuhteisiin sekä ilman epäpuhtauksiin ja kosteuteen kohdistetut toimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä äänihäiriön syntyä.

Tupakoinnin lopettamisen merkitystä ei voi olla ylikorostamatta

Kirurginen hoito sisältää monia eri toimenpiteitä äänihuulten rakenteellisten poikkeavuuksien korjaamiseksi. Endoskooppinen kirurgia (tarvittaessa laseria käyttäen) on mikroskoopin ja tähystimen avulla tehtävää äänihuulen kroonisten ja ääniterapiankin jälkeen ilmenevien limakalvomuutosten, kyhmyjen, polyyppien, kystien, papilloomien tai kasvainten poistoa. Käheyden syyksi voi paljastua myös kurkunpään avointa kirurgiaa vaativa laajempi muutos tai kasvain.

Äänen käheys - milloin lääkäriin?

Jo pari viikkoa jatkuneen käheyden vuoksi on syytä hakeutua asiantuntijan vastaanotolle, koska ajoissa tehty oikea diagnoosi takaa parhaat hoitotulokset.

Asiantuntevaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreiden apua mm. kurkun käheyden ongelmiin löytyy lähes kaikista Mehiläisen toimipisteistä.

Äänen käheys - milloin lääkäriin?

Jo pari viikkoa jatkuneen käheyden vuoksi on syytä hakeutua asiantuntijan vastaanotolle, koska ajoissa tehty oikea diagnoosi takaa parhaat hoitotulokset.

Asiantuntevaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäreiden apua mm. kurkun käheyden ongelmiin löytyy lähes kaikista Mehiläisen toimipisteistä.