Digiklinikka tuo lääkärin luoksesi
Lue lisää
Keuhkosairaudet
Keuhkosairaudet voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta. Hakeudu lääkäriin, jos oireet ovat pitkäkestoisia tai pahenevat äkillisesti.
Artikkelissa asiantuntijana
LT,Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääk.
Tarkistettu 25.10.2024
Keuhkosairaudet tiiviisti
- Keuhkosairauksiin kuuluu erilaisia keuhkojen toimintaa heikentäviä sairauksia, kuten astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkofibroosit, keuhkosyövät ja keuhkoinfektiot, kuten tuberkuloosi.
- Keuhkosairauksien yleisyys on kasvussa osittain ilmansaasteiden ja väestön ikääntymisen myötä.
- Hoito voi koostua lääkityksestä, hengitystukilaitteista, elintapamuutoksista, kuten tupakoinnin lopettamisesta ja ylipainon hoitamisesta, joskus happihoidosta tai hengitysfysioterapiasta tai näiden yhdistelmistä.
Keuhkosairauksien oireet
Keuhkosairauksien oireet voivat vaihdella lievästä yskästä vakaviin hengitysvaikeuksiin. Oireiden kesto ja vakavuus riippuvat sairauden tyypistä ja vaiheesta, mutta ne voivat pahentua ilman asianmukaista hoitoa.
Keuhkosairauksien oireet ovat tyypillisesti:
- Yskä, joka voi olla kuiva tai limaa tuottavaa
- Hengenahdistus
- Hengityksen vinkuminen
- Paineen tunne rintakehällä
- Toistuvat keuhkoputkentulehdukset tai keuhkokuumeet
- Unenaikaiset hengityshäiriöt, kuten uniapnea
Keuhkosairaudet voivat hoitamattomina johtaa vakaviinkin komplikaatioihin, kuten keuhkojen toiminnan vajaukseen, sydämen kuormitukseen ja elämänlaadun heikkenemiseen. Siksi on tärkeää tunnistaa oireet ajoissa ja hakeutua tarvittaessa lääkärin hoitoon.
Keuhkosairauksien hoito
Keuhkosairauksien hoito riippuu sairauden tyypistä ja vaikeusasteesta. Oireet voivat hoitamattomina pahentua.
Yleisimpiä keuhkosairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumatautia, hoidetaan tavallisesti inhalaattoreilla, joiden tarkoitus on helpottaa hengitystä ja/tai vähentää tulehdusta.
Erilaisia keuhkosairauksien hoitovaihtoehtoja ovat:
- Lääkehoito
- Happihoito
- Hengitystukihoito
- Fysioterapia ja hengitysharjoitteet
- Tupakoinnin lopetus (ja vieroitushoito)
Keuhkosairauksien tutkiminen
Keuhkosairauksien diagnosointi perustuu oireiden arviointiin, haastatteluun, fyysiseen tutkimukseen ja diagnostisiin testauksiin, kuten spirometriaan, joka mittaa keuhkojen toimintakykyä.
Lisäksi voidaan käyttää kuvantamistutkimuksia, kuten röntgen- tai tietokonetomografia (TT) -kuvausta, jotka auttavat tunnistamaan keuhkojen rakenteelliset muutokset ja mahdolliset sairaudet, kuten keuhkokuumeen tai kasvaimet.
Milloin lääkäriin keuhkosairauksien takia?
Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:
- Koet äkillistä, voimakasta tai toistuvaa hengenahdistusta
- Sinulla on pitkittynyt yskä (yli 3 viikkoa tai useammin yli 2 viikon ajan)
- Kärsit toistuvista keuhkoputkentulehduksista tai keuhkokuumeista
- Oireet vaikuttavat päivittäiseen toimintakykyysi tai niiden syy ei ole selvillä.
Näissä tilanteissa on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle, sillä oikea-aikainen hoito voi estää oireiden pahenemisen ja mahdolliset vakavat komplikaatiot.
Aiheeseen liittyvät oireet
Astma
Pitkäaikainen keuhkosairaus johtuu keuhkoputkien herkistymisestä ja tulehduksesta.
Keuhkoahtaumatauti
Pitkäaikainen tupakointi on yleisin syy, mutta myös perinnöllisyys vaikuttaa.
Keuhkokuume
Yleisimmät aiheuttajat ovat virukset ja bakteerit, kuten pneumokokki.
Hengenahdistus
Hengitysvaikeudet voivat johtua keuhkojen tai sydämen sairauksista.
Hengitystieinfektio
Usein viruksen aiheuttama, voi johtua myös bakteereista.
Influenssa
Virusten aiheuttama, voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.
Keuhkoputkentulehdus
Flunssavirukset ärsyttävät hengitysteitä, aiheuttaen yskää.
Kurkunpääntulehdus lapsella
Viruksen aiheuttama kurkunpääntulehdus eli laryngiitti on tavallinen pienten lasten tauti.
Mononukleoosi
Virus tarttuu syljen välityksellä ja aiheuttaa kuumetta ja kurkkukipua.
Usein kysyttyä keuhkosairauksista
Harvinaisempia keuhkosairauksia ovat esimerkiksi keuhkofibroosi, sarkoidoosi ja keuhkoverenpainetauti, jotka voivat vaatia erikoistunutta hoitoa ja seurantaa.
Nämä sairaudet voivat ilmetä monimuotoisina oireina, joihin kuuluu mm. hengitysvaikeuksia, yskää ja väsymystä.
Uniapnean diagnosointi perustuu tyypillisesti oireiden kliiniseen arviointiin ja yöpolygrafiaan (unirekisteröinti). Tässä tutkimuksessa seurataan unen aikana hengitystä, happitasoa, sydämen rytmiä ja muita kehon toimintoja yöllisen hengityskatkoksen havaitsemiseksi.
Keuhkokuva otetaan yleensä arvioimaan keuhkojen tilaa, kun selvitellään oireen, kuten hengenahdistus tai pitkittynyt yskä, syitä tai epäillään sairauksia kuten keuhkokuumetta tai keuhkosyöpää. Röntgenkuva auttaa näkemään keuhkojen rakenteet ja mahdolliset poikkeavuudet, kuten infektiot tai kasvaimet.
Varjostuma keuhkoissa voi johtua useista syistä, kuten infektiosta, tulehduksesta, kasvaimesta tai veritulpasta. Tarkka syy selviää usein lisätutkimuksilla, kuten tietokonetomografialla (TT), joka antaa tarkempaa tietoa varjostuman luonteesta ja sijainnista.
Tiivistymä keuhkoissa viittaa alueeseen, joka näkyy röntgenkuvassa tiiviimpänä verrattuna ympäröivään keuhkokudokseen. Tämä voi olla merkki keuhkokuumeesta, kasvaimesta tai muista keuhkokudoksen muutoksesta. Tiivistymän syy ja luonne selvitetään yleensä jatkotutkimuksilla, kuten TT-kuvauksella tai koepalalla (biopsialla).
