Akuutti poskiontelotulehdus on yleinen vaiva

Akuutin poskiontelotulehduksen oireet

Poskiontelotulehdukseen liitetään usein seuraavia oireita:

• nenän tukkoisuus
• nenäerite: räkä, lima
• paineen tunne poskissa ja joskus painekipu
• hajuaistin heikkeneminen
• yskä

Kaikkia näitä oireita esiintyy yleisesti normaalissa flunssassa eikä yksikään oire sinällään varmista poskiontelotulehdusta.

Akuutin poskiontelotulehduksen diagnosointi

Poskiontelotulehdusdiagnoosi perustuu edellä mainittuihin oireisiin ja niiden kestoon. Akuuttia poskiontelotulehdusta epäillään silloin, jos:

• oireet kestävät vähintään 10 päivää
• tavallista voimakkaammat oireet kestävät vähintään 3–4 päivää
• oireet pahenevat lievemmän oireilujakson jälkeen
• silmäluomiin tai otsalle ilmaantuu selkeää turvotusta.

Parhaiten diagnoosiin päästään lääkärin vastaanotollaan tekemän tutkimuksen perusteella. Lääkärin toteama erite nenän keskikäytävässä tai nielussa on oireita tarkempi keino diagnosoida poskiontelotulehdus. Diagnoosin teossa apuna voidaan käyttää poskionteloiden ultraääntä tai tulehdusverikokeita (CRP), mutta niiden arvo yksinään diagnoosin teossa on heikko.

Akuutin poskiontelotulehduksen hoito

Suurin osa akuuteista poskiontelotulehduksista paranee itsekseen.

• Lieväoireisien tulehduksien hoitoon riittää oireenmukainen lääkitys, esim. tulehduskipulääke, nenän kortikosteroidisuihke, nenää avaavat suihkeet tai nenän tukkoisuutta helpottavat tablettivalmisteet.
• Voimakkaammin oirehtivissa tulehduksissa edellä mainittuihin hoitoihin voidaan lisätä antibioottihoito.
• Jos paineoireet ovat kovat tai tulehdus pitkittyy ja halutaan mikrobiologinen näyte, voi poskiontelopunktio olla tarpeen. Punktio on tehokas apu koviin painekipuoireisiin.

Jos lääkäri epäilee akuutin poskiontelotulehduksen komplikaatiota esimerkiksi silmäoireiden perusteella, hän ohjaa potilaan erikoissairaanhoitoon tarvittaessa päivystyksen kautta.

Akuutti poskiontelontulehdus lapsella

Lapsilla flunssaan liittyy yleensä eritettä sekä nenäkäytävissä että sivuonteloissa. Tilaa voidaan kutsua myös rinosinuiitiksi, eikä se vaadi erillistä hoitoa.

Lapsen poskiontelot kasvavat pikkulapsi-iästä teini-ikään saakka ja lapsen kasvaessa myös poskionteloiden rakenne muuttuu. Rakenteesta johtuen eritettä ei yleensä pääse kertymään onteloihin. Niinpä erityisesti pienillä lapsilla esiintyy varsinaista bakteerien aiheuttamaa äkillistä poskiontelontulehdusta vain harvoin. Jos epäily poskiontelontulehduksesta lapsella herää, on hyvä hakeutua lääkärin arvioon.

Eroon toistuvista poskiontelotulehduksista

Toistuvista poskiontelotulehduksista puhutaan, jos lääkehoidosta huolimatta potilaalla on akuutteja poskiontelotulehduksia 3–4 kertaa vuoden aikana. Krooniseksi vaiva muuttuu silloin, jos oireet kestävät lääkityksestä huolimatta 2–3 kuukautta.

Poskiontelotulehdusten uusiutumista voivat tyypillisesti aiheuttaa:

• ontelossa pysyvästi oleva bakteerikasvusto
• hoidon keskeytyminen, esimerkiksi keskeytetty antibioottikuuri
• hammasjuuren tai hampaan tulehdus tulehdusta ylläpitävänä tekijänä
• anatomiset seikat, kuten ahdas poskiontelon avautumisaukko tai nenäpolyypit

Toistuvien poskiontelotulehdusten hoito

Toistuvissa poskiontelotulehduksissa ja kroonisessa, yli 3 kuukautta kestävässä, poskiontelotulehduksessa ensisijainen hoitomuoto on jatkuva lääkehoito nenäkortikosteroidisuihkeella.

Jos hoito ei tehoa oireisiin, voidaan tapauskohtaisesti harkita leikkaushoitoa.

• Ennen leikkausta: Ennen leikkaushoitoa tehdään nenän ja sivuonteloiden alueen CT-kuvaus eli tietokonetomografia, ns. viipalekuvaus.
• Toimenpide: Poskionteloiden tähystyskirurgiassa toimenpide tehdään sierainten kautta tähystämällä, jolloin ulkoisia arpia ei tule
• Toipuminen: Poskionteloihin ulottuvat toimenpiteet ovat nopeita ja niistä toipuminen on helppoa.
• Kipu: Kipu on vähäistä, mutta nenä voi olla jonkin verran tukkoinen.
• Kotiutuminen: Kotiutuminen tapahtuu samana päivänä.
• Sairausloma: Sairaslomaa määrätään tapauksesta riippuen yleensä 5–14 päivää.

Pallolaajennukset vaihtoehto tähystyskirurgialle

Vaihtoehtona perinteiselle tähystyskirurgialle käytetään nykyään sivuonteloiden pallolaajennusta. Pallolaajennusta käytetään lähinnä poski- ja otsaonteloiden hoitoon.

• Pallolaajennuksessa pallolaajennin viedään tähystämällä poskiontelon tai otsaontelon luontaiselle avautumisaukolle ja sitä laajennetaan ilman terävää leikkaamista.
• Näistä toimenpiteistä toipuminen on perinteistä menetelmää nopeampaa. Sairauslomaa kirjoitetaan toimenpiteen jälkeen yleensä 1–7 päivää.
• Pallolaajennustoimenpiteet voidaan tehdä polikliinisesti tai leikkaussalissa. Sekä poskionteloiden tähystyskirurgia että pallolaajennus voidaan tehdä paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa.

Poskiontelotulehdusten ennaltaehkäisy

Poskiontelotulehduksia voi pyrkiä itse ennaltaehkäisemään seuraavin keinoin:

• Nenäsuihke: Flunssan iskiessä voi aloittaa avaavien nenäsuihkeiden käytön.
• Hammashoito: Osa poskiontelotulehduksista on hammasperäisiä, joten hyvä hammashoito kannattaa.
• Tupakointi: Tupakointia kannattaa välttää. Tupakointi todennäköisesti lisää akuutteja ja kroonisia poskiontelotulehduksia.