Kokonaisriski kertoo valtimotaudin vaarasta
Yli puolella suomalaista väestöä on suuri ja elinikäinen valtimotautiin sairastumisen vaara. Taustalla on iso joukko riskitekijöitä, joista kohonnut kolesteroli on yksi keskeisistä. Se ei kuitenkaan yksistään ole valtimoiden ahtautumisen syy.
– On tärkeää arvioida kokonaisriski, johon vaikuttavat kolesteroliarvojen ohella muun muassa miessukupuoli, ikä, suvun valtimotautihistoria, tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, lihavuus ja vähäinen liikunta, muistuttaa Äyräpää-palkittu professori, ylilääkäri Jorma Viikari Turun Mehiläisestä.
Lääkäri ottaa riskiarvioinnissa huomioon kaikki tiedossa olevat keskeiset tekijät. Riskilaskimet tai –taulukot antavat arvion sepelvaltimotautiin sairastumisen tai kuoleman todennäköisyydestä seuraavan 10 vuoden aikana.
- Jos sairastumisriski on yli 20 prosenttia tai kuolemanriski yli viisi prosenttia, on kokonaisriskiä syytä hoitaa. Kohonnutta kolesterolia hoidetaan lääkkeillä.
Kello käy koko ajan
Riskitekijätasot liittyvät elintapoihin, jotka muotoutuvat paljolti lapsuudessa. Valinnoilla on selvä vaikutus yksilön tulevaisuuteen.
- Lasten terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat pitkälti vanhempien vastuulla. Tulevat sairaudet eivät tosin jaksa nuoruusiässä kiinnostaa. Silti sydänterveyden näkökulmasta kello käy koko elämän ajan, Viikari muistuttaa.
Turussa aloitettiin 20 vuotta sitten tutkimus, jossa pienten lasten perheille on annettu erityistä terveysneuvontaa ja samalla seurattu lasten riskitekijöitä. Ne ovat pysyneet paremmalla tasolla kuin verrokkiryhmällä.
Tieto on tehonnut myös väestötasolla, sillä 1970-luvulta kolesterolitasot ovat tippuneet noin seitsemästä noin 5,5:een. Keski-ikäisen väestön valtimotauteihin sairastuvuus on vähentynyt merkittävästi. Samalla sairastuvuus on kuitenkin siirtynyt iäkkäämpiin ryhmiin.
Arvioon ajoissa
Mitä aiemmin sairastumisriskin arvio tehdään, sitä suuremmat mahdollisuudet on vähentää todennäköisyyttä sairastua valtimotautiin. Tämä edellyttää samalla tehtävät tarvittavat elintapamuutokset ja aloittaa tarvittaessa lääkehoidot.
- Perusterveen kannattaisi arvioida riskitekijätasonsa esimerkiksi viiden vuoden välein, Viikari suosittaa.
Erikseen ovat ne potilasryhmät, joiden valtimotautiin sairastumisen tai kuolemanriski on jo suuri. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi henkilöt, joilla on jo todettu valtimotauti sekä kakkostyypin diabetesta sairastavat. Korkean riskin ryhmään kuuluvat tarvitsevat hoitoa. Kohonnutta kolesterolia hoidetaan ensisijaisesti statiineilla, joiden käyttäjiä on Suomessa nykyään noin 600 000.
Tavoitearvot:
Kokonaiskolesteroli < 5 mml/l (millimoolia litrassa)
HDL-kolesteroli >1
LDL-kolesteroli < 3
triglyseridit < 2
Dyslipidemia on tilanne, jossa jokin seerumin kolesterolipitoisuuksista poikkeaa raja-arvosta.
