

Espanjantauti - Koronavirus
Vuonna 1918 Mehiläinen oli pieni sairaala Helsingissä. Silloin riehui espanjantauti, nyt koronavirus. Välissä on vuosisata. Onko pandemioissa, ja tavoissa elää niiden varjossa jotain samaa? Vertaile pandemioiden eroja ja yhteneväisyyksiä.
Mistä espanjantauti lähti liikkeelle?
Oletettu lähtöpaikka: Sotilasleiri, Yhdysvallat, Kansas.
Nimi: H1N1
Virustyyppi: Influenssavirus
Vakavimmin sairastuneet: Nuoret aikuiset
Kuolleiden määrä: 50-100 miljoonaa
Pääasiallinen tartuntatapa: Pisaratartunta yskiessä ja aivastaessa
Lääketiede: Ei tiedetty, mistä tauti johtuu

Mistä koronavirus lähti liikkeelle?
Oletettu lähtöpaikka: Tori, Kiina, Wuhan.
Nimi: SARS-COV-2
Virustyyppi: Koronavirus
Vakavimmin sairastuneet: Iäkkäät henkilöt sekä perussairauksista kärsivät
Kuolleiden määrä: n. 2 miljoonaa (28.1.2021)
Pääasiallinen tartuntapa: Yskän ja aivastuksen aiheuttamat pisarat
Lääketiede: Viruksen perimä kartoitettu

Miten espanjantauti levisi?
Epidemia puhkesi ensimmäinen maailmansodan aikaan vuonna 1918. Nykytiedon mukaan niin sanottu ”potilas nolla” oli viljelijä Kansasissa, joka sai influenssatartunnan todennäköisesti linnusta. Hän oli töissä armeijan ruokahuollossa, jonka vuoksi tauti levisi tehokkaasti. Tauti levisi ensin sotaa käyvissä maissa, kuten Ranskassa ja Yhdysvalloissa, mutta sotasensuuri salasi nämä huonot uutiset kansalaisilta. Espanja oli sodassa puolueeton ja siksi tauti nousi siellä ensi kertaa laajemmin tiedotusvälineisiin. Tämän vuoksi tautia alettiin kutsumaan nimellä espanjantauti.

Miten koronavirus levisi?
Uuden koronaviruksen aiheuttama sairaus tunnistettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2019 Kiinassa, Wuhanissa, minkä jälkeen se alkoi levitä nopeasti ympäri maailmaa. World Health Organization julisti COVID-19:ksi nimetyn taudin kansainväliseksi terveysuhaksi tammikuussa 2020, ja jo maaliskuussa tilanne julistettiin pandemiaksi, maailmanlaajuiseksi epidemiaksi.

Maskia käytettiin jo espanjantaudin aikana
Espanjantautiin ei ollut lääkettä. Paras tapa oli eristäytyä ja käyttää maskia, joita valmistettiin harsokankaasta.

Maski tuli monelle tutuksi koronaviruksen myötä
Myös koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseen käytetään erilaisia kasvomaskeja, kuten esimerkiksi hengityksensuojaimia ja kankaisia kasvomaskeja.

Käsienpesuohjeet vuonna 1918
Vuonna 1918 hygienia oli tämän päivän mittapuulla vaatimatonta. Jo silloin ymmärrettiin, että käsien pesemisellä on valtava vaikutus taudin leviämiseen. Hyvään käsihygieniaan kannustettiin sekä käskettiin voimakkaasti.

Käsienpesuun kannustettiin myös koronan aikana
Myös koronapandemian aikana ihmisiä kannustettiin huolehtimaan käsihygieniasta.

Yskimisoppi nyt
Koronassa on ollut se hyvä puoli, että moni meistä on oppinut yskimään ja aivastamaan ”oikein”.

Yskimisoppi ennen
Yskimistaidon tärkeydestä on viestitty jo viimeiset sata vuotta.

Kokoontumisrajoitukset espanjantaudin aikaan
Vuonna 1919 Helsingin terveyslautakunta kehotti lehti-ilmoituksessa yleisöä "karttamaan huvitilaisuuksia, joissa käy paljon kansaa, kuten elävienkuvienteattereita, yleisiä tanssitilaisuuksia sekä muita paikkoja, joissa on paljon kansaa koolla”.

Kokoontumisrajoitukset koronapandemian aikana
Kuulostaako tutulta? Vuonna 2020 koronapandemia vähensi monen yrityksen liikevaihtoa ja moni yrittäjä päätyi väliaikaiseen toiminnan keskeyttämiseen.

Miten selvittiin?
Espanjantauti ja korona ovat aiemmin tuntemattoman viruksen aiheuttamia tauteja, joihin ei ole parantavaa lääkehoitoa. Olemme silti selättäneet ja selätämme ne ihmiskuntana.
Taudit ovat jossain muodossa keskuudessamme nyt ja myös tulevaisuudessa. Pandemioiden luonne on, että ne tulevat ja menevät, mutta jotain niistä jää.
Espanjantauti hiipui pois maailmasta, mutta se herätettiin henkiin laboratorio-olosuhteissa vuonna 2005, jotta voisimme oppia siitä jotain.
Jos historia toistaa itseään, korona tulee hellittämään otettaan maailmasta. Kiitos nykylääketieteen, se tapahtuu toivottavasti nopeammin kuin hitaammin.
Jaksetaan vielä hetki, pian päivä on jälleen pidempi kuin yö.

Lähteet:
COVID-19 Dashboard, The Johns Hopkins Coronavirus Resource Center (CRC) Ulkoinen linkki, 5.2.2021
Kauhea kulkutauti, Helsingin Sanomat Ulkoinen linkki, 5.2.2021
The Mask Slackers of 1918, The New York Times Ulkoinen linkki, 5.2.2021
Taistelua tappajavirusta vastaan – 102 vuoden välein, Tieteen Kuvalehti Ulkoinen linkki, 5.2.2021
Listings of WHO’s response to COVID-19, World Health Organization Ulkoinen linkki, 5.2.2021
1: Masked nurse pumping water at a field hospital during the 1918 Spanish flu pandemic. ShutterStock.com Ulkoinen linkki, 5.2.2021.
2: The Geography and Mortality of the 1918 Influenza Pandemic, The Johns Hopkins University Press Ulkoinen linkki, 5.2.2021
3: Notable maps visualizing COVID-19 and surrounding impacts, Mapbox.com Ulkoinen linkki, 5.2.2021
5: Excess mortality during the Coronavirus pandemic (COVID-19), Our World in Data Ulkoinen linkki, 5.2.2021
7: Kuvaaja, Kari Ylitalo
9: Käsienpesuohje, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi Ulkoinen linkki, 5.2.2021
10: 1918: War and Influenza—Battling on the Home Front, CrozetGazette.com Ulkoinen linkki, 5.2.2021
11: Yski ja aivasta oikein, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi Ulkoinen linkki, 5.2.2021
12: Historian influenssapandemiat, Eila Linnanmäki, Julkari.fi Ulkoinen linkki, 5.2.2021