Laboratorioon ilman lähetettä
Lue lisää
Laboratoriokokeisiin valmistautuminen
Laboratoriokokeisiin valmistautuminen on tärkeää luotettavien tulosten saamiseksi. Joissakin tutkimuksissa tarvitaan paastoa tai tiettyä ajoitusta. Noudata aina annettuja ohjeita, jotta näytteet ovat vertailukelpoisia.
Yleistietoa laboratoriokokeisiin valmistautumisesta
Useimmiten laboratoriotutkimuksiin ei tarvitse sen kummemmin valmistautua. Suurin osa näytteistä voidaan ottaa aterioinnista ja kellonajasta riippumatta.
Katso, mitkä laboratoriotutkimukset vaativat:
- paaston tai
- ajoituksen.
Kaikkia suosituksia ajoitukseen tai paastoon liittyen on hyvä noudattaa, jotta näyte on mahdollisimman luotettava ja tulos hyvin vertailtavissa viitearvoihin. Tutustu laboratorion palveluvalikoimaan.
Tutkimus ajanvarauksella vai ilman?
Pääsääntöisesti laboratoriotutkimuksiin voi tulla ilman ajanvarausta. Näihin tutkimuksiin kuuluvat muun muassa veri-, virtsa- ja ulostenäytteistä tehtävät tutkimukset ja sydänfilmi eli EKG.
Halutessasi voit myös sinulle sopivimman varata ajan laboratoriotutkimuksiin soittamalla Mehiläisen ajanvarauksen numeroon 010 414 00 (pvm/mpm), OmaMehiläinen-palvelussa tai verkkoajanvarauksessa. Lääkärikeskusvaihtoehdot sekä laboratorioiden aukioloajat löytyvät toimipistehausta.
Verkkoajanvarauksessa voit varata näytteenottoajan suoraan:
- veri- ja virtsanäytteisiin
- papanäytteeseen (kohdunkaulan irtosolunäyte)
- sydänfilmiin eli EKG-tutkimukseen
Näytteenottoon lähetteellä vai ilman?
Laboratoriotutkimuksiin voi tulla lähetteellä tai ilman lähetettä.
Huomioithan, että työterveysasiakkaana asioidessasi sinulla on aina oltava lähete. Jos tulet laboratoriokokeisiin ilman lääkärin lähetettä, kuluista ei voida maksaa Kela-korvausta eikä mahdollinen hoitokuluvakuutus pääsääntöisesti kata niitä.
Valmistautuminen näytteenottoon
Valtaosa laboratoriokokeista tehdään verestä, sillä veren mukana kuljetetaan eri aineita, kuten esimerkiksi kolesterolit, sokerit, vitamiinit ja hormonit sekä vasta-aineet. Lisäksi verestä voidaan tutkia veren soluja ja hyytymistekijöitä. Verestä mitattavia pitoisuuksia käytetään sairauksien diagnosoimisessa (poikkeavan korkea tai matala pitoisuus) sekä seurannassa (pitoisuuden muutos).
Useimmat verinäytteet voidaan ottaa aterioinnista ja kellonajasta riippumatta. Ennen näytteenottoa on suositeltavaa istua noin 15 minuuttia, jotta verenkierto ehtii tasaantua.
Syöminen ja juominen ennen verinäytettä
Ellei lääkärin kanssa ole toisin sovittu, voi ennen näytteenottoa syödä ja juoda kevyesti sekä ottaa mahdollisesti tarvittavat lääkkeet. Esimerkiksi kolesterolimittausta varten ei pidä olla syömättä, sillä uusimpien tutkimusten mukaan ilman paastoa otetut näytteet kuvastavat parhaiten sairastumisriskiä. Älä siis paastoa, ellei niin ole erikseen määrätty.
Poikkeustapauksissa tarvitaan paastonäyte (tutkimuslyhenne alkaa tällöin pienellä f-kirjaimella, esim. fP-Gluk). Paastonäyte otetaan aamupäivällä yön yli kestäneen paaston jälkeen. Ennen näytteenottoa tulee olla syömättä ja juomatta 8–12 tuntia. Aamulla ennen näytteenottoa voi juoda lasillisen vettä ja ottaa tarvittavat lääkkeet. Näytteenottoa edeltävänä päivänä saa syödä normaalisti välttäen kuitenkin alkoholipitoisia juomia.
Jotkut verinäytteet on otettava aamulla ennen lääkkeenottoa, esimerkiksi jos tutkitaan lääkeaineiden pitoisuuksia. Lääkärinne ohjeistaa teitä, mikäli tutkimus on otettava ennen lääkitystä.
Ajoitettu näytteenotto
Hormonien pitoisuudet (esim. TSH, testosteroni) vaihtelevat vuorokaudenajasta riippuen mutta esimerkiksi kilpirauhaskokeet voidaan silti ottaa mihin aikaan vaan. Testosteronipitoisuus on kuitenkin tutkittava aamunäytteestä.
Nielusta otetaan useimmiten näyte streptokokki-infektion toteamiseksi. Nielunäytteestä voidaan tutkia myös lapsilla yleinen adenovirus tai tehdä tarkempi viljely harvinaisemman taudinaiheuttajan selvittämiseksi. Nielunäyte otetaan nukka- tai pumpulitikulla pyörittämällä nielurisoista sekä takanielun tulehtuneella alueelta.
Pikatestin tuloksen saa tunnin sisällä, kun taas viljelyssä menee pääsääntöisesti 2–3 vuorokautta.
Tuntia ennen näytteenottoa on hyvä välttää syömistä, juomista sekä nielua desinfioivien kurkkupastillien ja huuhteiden käyttöä, sillä ne voivat vähentää bakteerien määrää suussa ja aiheuttaa väärän negatiivisen tuloksen.
Nenänielusta (sieraimesta) otettavista näytteistä tutkitaan influenssa-, korona-, RSV- ja pneumokokkivirus. Nenänielun näyte otetaan ohuella ja taipuisalla nukkatikulla. Tikkua pyöritetään hieman luotettavan näytteen saamiseksi. Pikatestin tuloksen saa tunnin sisällä ja muut pääsääntöisesti saman päivän aikana.
Elimistöstä poistuu virtsan mukana erilaisia aineita, joiden pitoisuuksia voidaan osoittaa tai mitata tarkemmin. Virtsasta voidaan tehdä kemiallinen seulonta, jolla osoitetaan virtsasta muun muassa sokeri-, proteiini- ja veripitoisuuksia. Kun epäillään tulehdusta, tehdään virtsaviljely bakteerien osoittamiseksi. Joissain tapauksissa virtsan soluja ja partikkeleita on tarve tarkastella mikroskopoimalla. Kertanäytteen sijasta joissain tapauksissa tarvitaan virtsankeräys (24 h), tietyn ainepitoisuuden selvittämiseksi.
Valmistautuminen virtsatutkimukseen on tutkimuskohtainen ja tutkimuksen tilaaja tai laboratorio antaa ohjeet. Kotona otettavia virtsanäytteitä varten voi hakea näytteenottoastian ja -ohjeet laboratoriosta. Tavallisesti virtsanäyte otetaan aamulla siten, että edellisestä virtsaamisesta on kulunut vähintään 4–6 tuntia. Veden juomista tulee välttää ennen näytteen antamista, jotta virtsa ei laimene liikaa. Aamulla saa juoda enintään lasillisen vettä. Kun virtsanäyte otetaan raskaustestiä varten, kuukautisten tulisi olla vähintään viikon myöhässä.
Ulostenäytteestä tutkitaan taudinaiheuttajabakteereja ja parasiittejä esimerkiksi ripulin syyn selvittämiseksi. Näyte annetaan kotona ja tuodaan samana tai seuraavana päivänä laboratorioon. Näytteenottoastia ja -ohjeet voi hakea laboratoriosta.
