Asperger lapsella – apua haasteisiin, huomio vahvuuksiin

Asperger tiiviisti:

• Aspergerin oireyhtymä diagnosoidaan nykyään autismikirjon häiriöksi.
• Jos lapsella tai nuorella on haasteita aiheuttavaa Asperger-tyyppistä oireilua, varaa aika Lasten Mehiläiseen.

Aspergerin oireyhtymä ei aina kaipaa hoitoa

Aspergerin oireyhtymä on autismikirjon häiriö. Omana diagnoosinimikkeenä Aspergeria ei enää käytetä, mutta puhekielessä se kuvaa lievää autismikirjon häiriötä.

Asperger on ominaisuus, joka ei aina edes aiheuta sellaisia ongelmia, joita pitäisi hoitaa. Moni Asperger-henkilö pärjää mainiosti elämässään ilman virallista diagnoosia. Aspergerin oireyhtymässä älykkyystaso on normaali tai normaalia korkeampi.

Asperger-lapsi – oireet näkyvät yksilöllisesti

Aspergerin oireyhtymään liittyy erilaisia piirteitä, jotka voivat näyttäytyä niin vahvuuksina kuin heikkouksina.

Tyypillistä Asperger-henkilöille on joustamaton ja kaavamainen ajattelu ja toiminta sekä haasteet vuorovaikutuksessa.

Nämä merkit voivat viitata siihen, että lapsella tai nuorella on Aspergerin oireyhtymä:

• Muutokset ja siirtymät ovat hankalia. Opettajan ja luokan jatkuva vaihtuminen koulupäivän aikana tai vaikkapa siirtyminen talvikenkien käytöstä kesäkenkiin aiheuttaa haasteita.
• Rutiinit ovat tärkeitä. Poikkeus totutusta päiväohjelmasta tuntuu vaikealta.
• Ikätoverien seura ei kiinnosta. Lapsi viihtyy enimmäkseen yksin tai aikuisten tai ikäistään huomattavasti nuorempien kanssa.
• Lapsi tai nuori tulee usein väärinymmärretyksi. Lapsi tai nuori on niin suorapuheinen ja asiakeskeinen, että muut kokevat sen epäkohteliaana tai tylynä käytöksenä.
• Muiden ihmisten tulkitseminen on vaikeaa. Lapsi tai nuori ei ymmärrä hienovaraista vihjailua, ei huomaa pahoittavansa toisen mieltä tai vaikuttaa empatiakyvyttömältä.
• Suorituskyky on epätasainen. Lapsi tai nuori voi olla joissain asioissa erittäin taitava ja toisissa huomattavan heikko.
• Intensiivinen ja jumittava suhtautuminen kapea-alaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Lapsi tai nuori voi olla poikkeuksellisen kiinnostunut vaikkapa keräilyesineistä tai harrastuksesta ja uppoutua niiden pariin.
• Kuormittuminen sosiaalisista tilanteista. Lapsi tai nuori voi oppia toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, mutta on poikkeuksellisen väsynyt niiden jälkeen.
• Aistisäätelyn vaikeudet. Äänet, tuoksut, värit, valot, maut tai materiaalit voivat tuntua häiritsevän voimakkailta.
• Katsekontaktin välttely. Lapsi tai nuori ei katso keskustelukumppaniaan silmiin.
• Normaali tai tavallista korkeampi älykkyystaso
• Univaikeudet

Aspergerin syndrooma – näin autismin kirjon häiriö todetaan

Jos lapsella tai nuorella on vaikeuksia selviytyä arjessaan ja hänellä on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, ei asiaa tarvitse jäädä yksin pohtimaan. Lasten- tai nuorisopsykiatri tai lastenneurologi voi tutkia tilanteen ja tehdä diagnoosin.

Näin Aspergerin oireyhtymää tutkitaan Mehiläisessä:

• Lääkärin tutkimus. Lääkäri keskustelee lapsen ja vanhempien kanssa lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elämäntilanteesta.
• Havainnointi. Keskustelun lisäksi tutkimustilanteissa havainnoidaan lapsen kommunikointia ja kehonkieltä.
• Strukturoidut haastattelut ja kyselylomakkeet ovat hyviä keinoja seuloa oireita, vaikka varsinaista Asperger-testiä ei olekaan olemassa. Kyselylomakkeisiin voivat vastata lapsen ja vanhempien lisäksi myös opettajat tai muut lapsen kanssa usein tekemisissä olevat henkilöt.
• Diagnoosista keskustellaan yleensä moniammatillisessa työryhmässä, johon voivat kuulua esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenneurologi, neuropsykologi, toimintaterapeutti tai muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Asperger-lapsi – hoito sujuvoittaa arkea

Aspergerin oireyhtymään viittaava autismikirjon häiriön diagnoosi on useimmille helpotus, sillä erilaisuuden tuntemukset saavat selityksen.

Joskus pelkkä tieto diagnoosista riittää, mutta mikäli Aspergerin oireyhtymään kuuluvat piirteet aiheuttavat lapselle tai nuorelle ongelmia, kannattaa oireiluun hankkia apua.

Asperger-lapsi voi hyötyä esimerkiksi näistä keinoista:

• Tieto Aspergerin oireyhtymästä auttaa lasta tai nuorta sekä vanhempia ymmärtämään autismikirjon häiriötä. Sopeutumisvalmennuskursseilla voi tavata vertaisiaan.
• Tukitoimet kotona ja koulussa auttavat pärjäämään päivittäisissä toiminnoissa. Äänimaailmaa voi rauhoittaa esimerkiksi käyttämällä vastamelukuulokkeita, opetusta voidaan antaa pienryhmässä ja muutostilanteita voidaan helpottaa ennakkosuunnitellulla.
• Neuropsykiatrinen valmennus tai toimintaterapia auttaa lasta ohjaamaan omaa toimintaansa ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Terapeutin kanssa Asperger-nuori voi esimerkiksi harjoitella kahvilassa käyntiä tai arjen aikataulutusta.
• Psykoterapia voi olla tarpeen, mikäli lapsen tai nuoren minäkuva on haavoittunut oireyhtymästä johtuvien vastoinkäymisten takia tai hänellä on mielenterveyteen liittyviä liitännäissairauksia.
• Lääkehoito voi tulla kyseeseen, jos lapsella tai nuorella on hoitoa vaativia liitännäissairauksia tai neuropsykiatrisia liitännäishäiriöitä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, ADHD tai ADD tai uhmakkuus- ja käytöshäiriö.