Huippu-urheilu voi altistaa uupumiselle – uskalletaanko vaietusta teemasta puhua?
Lehdistötiedote 28.10.2022
Huippu-urheilussa on piirteitä, jotka lisäävät mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteita sekä lisäävät riskejä mielenterveysongelmiin. Teema on kuitenkin usein vaiettu ja moni urheilija saattaa pelätä aiheen tuovan mukanaan stigmaa. Urheilu Mehiläisen urheilupsykologit Hannaleena Ronkainen ja Tuomas Grönman muistuttavat, että myös urheilussa psyykkinen terveys rinnastuu fyysisen terveyden kanssa. Molempia on tärkeää vaalia.
Mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteet koettelevat Suomea kovalla kädellä epävarman maailmantilanteen keskellä. Myöskään urheilijat eivät ole tilanteelle immuuneja. Vaikka urheilijoiden psyykkinen oireilu johtuu suureksi osaksi urheilun ulkopuolista seikoista, kuten elämäntilanteisiin tai ihmissuhteisiin liittyvistä haasteista, osittain haasteet kuitenkin kumpuavat suoraan huippu-urheiluun liittyvistä tekijöistä.
- Kurinalainen elämäntyyli, loukkaantumiset, aivotärähdykset, toistuvat epäonnistumiset sekä haitallinen perfektionismi haastavat urheilijoita. Menestymisen paine on kova. Huippu-urheilijat tekevät töitä julkisuudessa, ja ovat usein jatkuvan arvostelun alla sosiaalisessa mediassa. Myös ulkonäköpaineet tuntuvat, sillä urheilija tekee työtä kehollaan, listaa Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi ja psykoterapeutti Hannaleena Ronkainen, joka valmistelee urheilupsykologiaan liittyvää väitöskirjaa Huippu-urheilun Instituutti Kihussa.
Urheilija voi oireilla paineiden alla monella eri tavoin. Paineet voivat laukaista lisääntynyttä stressiä, vertailun tarvetta sekä riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita. Pitkään jatkuneena oireet voivat johtaa esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen tai syömishäiriökäyttäytymiseen.
- Urheilija määrittelee identiteettinsä usein pelkästään urheilun kautta. Jos näin on, voivat esimerkiksi epäonnistumiset ja loukkaantumiset laukaista ongelmia. Olen myös oman aiemman lajini – jääkiekon – parissa nähnyt laajan kirjon erilaisia haasteita: uniongelmia, peliongelmia ja alkoholiongelmia, toteaa Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi, entinen ammattijääkiekkoilija ja jääkiekon olympiavoittaja Tuomas Grönman.
Ennaltaehkäisy ja mielenterveydestä puhuminen on olennaista myös urheilussa
Asiantuntijoiden mukaan asioista puhuminen ei ole helppoa mielenterveyden teemoihin liittyvän stigmatisoitumisen pelon takia.
- Urheilija voi pelätä, että puhuminen ongelmista vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten häntä arvioidaan urheilijana ja ihmisenä. Avoin puhe vähentää stigmatisointia. Puhetta on jo enemmän, mutta ei vielä tarpeeksi, Grönman painottaa.
Mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisy ja psyykkisten taitojen opettaminen on tärkeää myös urheilussa. Urheilijat oppivat elämään paineiden kanssa, mutta heille tarvitsee myös antaa siihen taitoja.
Ronkaisen mukaan huippu-urheilussa olisikin tärkeää huomioida psyykkistä terveyttä ja ymmärtää sen rinnasteisuus fyysisen terveyden kanssa: myös psyykkistä terveyttä voi vaalia ja sen haasteita voi ennaltaehkäistä.
- Esimerkiksi kokonaisvaltaisen identiteetin rakentamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Se mahdollistaisi sen, että urheilu tai tulokset eivät määritä liikaa urheilijan kokemusta itsestä, vaan hän voi nähdä ja kokea itsensä eri rooleista käsin. Riittävän itsetuntemuksen avulla urheilija puolestaan vahvistaa itseluottamustaan, kun hän tietää ja tuntee omat vahvuutensa, päättää Ronkainen.
Huolestuttaako oma, treeni- tai joukkuekaverin tilanne? Asiantuntijoiden ohjeet tilanteen purkamiseen
1. Tunnista ja pysähdy.
Jos uni häiriintyy yli kaksi viikkoa, murehtiminen lisääntyy ja itseluottamus heikkenee tai on väsymystä, keskittymisen vaikeutta ja kyynisyyttä – silloin kannattaa pysähtyä.
2. Huolehdi hyvistä elintavoista.
Jokainen meistä voi lähteä liikkeelle yksinkertaisilla asioilla parantamaan psyykkistä terveyttään. Hyvä tapa aloittaa on kiinnittää huomiota riittävään unen määrään ja terveelliseen ravintoon.
3. Vaali henkistä hyvinvointia.
On hyvä puhua aiheesta läheisille ja pyrkiä harjoittamaan itseä kohtaan itsemyötätuntoa. Toisinaan myös perspektiivin muuttaminen voi auttaa.
4. Hae tarvittaessa ammattilaisen apua.