Mehiläisen asiakastutkimus: 53 % pitää etätöistä ­­- etätyöapatia vaivaa silti joka viidettä

Mehiläisen toteuttama tutkimus piirtää kuvaa suomalaisesta työelämästä koronapandemian aiheuttaman etätyön aikana. Etätyön hyvät puolet korostuvat tutkimuksessa huonoihin puoliin verrattuna. Mehiläisen työelämässä olevat asiakkaat kokivat laajasti etätyön tuovan mahdollisuuden keskittyä työn tekemiseen paremmin (80 %), vähentävän sairastamista (67 %) ja lisäävän vapaa-aikaa (71 %).

- Työpsykologina näen, että tulos oli jopa odotettu. Jatkuva työn keskeytyminen, avokonttoreiden häly ja erilaiset ärsykkeet ovat vahvasti kuormitusta lisääviä tekijöitä. Niin sanottu kognitiivinen ergonomia on kotona yleensä helpommin hallittavissa, ja mahdollisuudet parempaan keskittymiseen kasvavat, sanoo Mehiläisen vastaava työterveyspsykologi Maaret von Wright.

Kokemukset etätyöstä ovat yhteisesti jaettuja. Etätyö on vaikuttanut sitä tehneisiin melko samalla tavalla riippumatta siitä, millä alalla ja missä asemassa henkilö toimii.

Etätöissä myös varjopuolia

Tutkimuksen vastaajille etätyö on tuonut myös haasteita. Työergonomia on huonompi kuin työpaikalla (66 %) ja iso osa vastaajista kaipaa työyhteisöä, sen tukea ja yhdessäoloa (57 %).

- Työergonomiaan työnantaja voi tuoda tukea pienillä keinoilla esimerkiksi yhdessä työterveyden kanssa. Esimerkiksi taukojumpat ja työfysioterapeutin vinkit tuovat vireyttä ja auttavat kiinnittämään oikeisiin asioihin huomiota, von Wright sanoo.

Etätyömaailmassa kunkin työn ja toimenkuvan perustehtävän kirkastaminen vahvistaa mielekkyyden tunnetta: miksi kukin on omassa työssään arvokas ja mikä vaikutus työllä on. Erityisesti esihenkilöillä on suuri vastuu siitä, että he henkisesti kokoavat omaa porukkaa yhteen ja vahvistavat yhteisöllisyyttä.

- On tärkeä, että jokainen tietää kenen puoleen voi kääntyä ja kenen kanssa voi jakaa samoja kokemuksia. Yhdessä ideoiden voi tilannetta tehdä mukavammaksi. Tärkeää myös on, että jokainen itse ottaa vastuun omasta hyvinvoinnista, mutta huolehtii myös tiimikavereista.

Varjopuolena etätyö on tuonut tutkimuksen vastaajille mukanaan myös työ- ja vapaa-ajan erottamisen vaikeuden (52 %). Tätä Maaret von Wright pitää pitkälti tahdon asiana.

- Työn ja vapaan erottamiseen tulee satsata tietoisesti. Perusjutut toimivat tässäkin: läppärit kiinni päivän päätteeksi, siirtyminen muuallekin kuin TV:n ääreen, palauttavat harrastukset. On hyvä kokeilemalla löytää itselle sopivat rutiinit, ja pitää niistä pitkäjänteisesti kiinni.

Etätyöapatia voi iskeä työn vaihtelevaisuuden vähentyessä

Koronapandemian myötä työelämään on hiipinyt uusi termi: etätyöapatia. Tutkimuksen mukaan apatiaa erittäin tai melko paljon kokeneille arki on yksinäistä ja tylsää, työyhteisön tuki on kadonnut ympäriltä, oman työn merkitys on alkanut hiipua ja Teams-palaverit sekä muut etäkokouskanavat ylikuormittavat. Usealla etätyöläisellä työpäivistä ovat jääneet pois yhteistyötapaamiset, lounaat ja palaverit.

- Työn vaihtelevaisuus on pitkälti kadonnut, kun esimerkiksi siirtymisiä, lounastapaamisia ja fyysisiä kokoontumisia ei ole. Tämän myötä moni myös tekee aiempaa paljon enemmän töitä. En rajaisi poikkeustilanteen apatiaa pelkästään etätyöhön, sillä ihminen on sama töissä ja sen ulkopuolella, kuvailee von Wright.

Etätyötä tehneistä jopa 20 % vastasi kokeneensa erittäin paljon tai melko paljon etätyöapatiaa, vain 30 % ei lainkaan. Työpsykologi näkeekin, että nyt tarvitaan yhteishenkeä ja positiivisuuteen panostamista.

- Kun työnantaja, esimiehet ja työkaverit tsemppaavat yhdessä, auttaa se pääsemään parempaan vireyteen ja mielentilaan. Voimme ottaa jokaisesta päivästä parhaan mahdollisen irti ja nähdä positiiviset puolet. Elämä ei ole huomenna – se on juuri tänään. Miten tästä päivästä voi tehdä hyvän?

*) Kysely toteutettiin Mehiläisen asiakkaille suunnatussa Asiakasraati-verkkoyhteisössä ajalla 9.3.-11.4.2021. Internetkyselyyn vastasi 800 työelämässä olevaa henkilöä, joista 594 oli Mehiläisen työterveysasiakkaita. Tuloksissa ei ollut merkitseviä eroja näiden ryhmien välillä. Vastaajista 44 % on tehnyt pandemian aikana pelkästään tai lähes pelkästään etätöitä, 24 % on tehnyt töitä sekä etänä että työpaikalla ja 32 % pelkästään tai lähes pelkästään työpaikalla