Mehiläisen työterveysdata kertoo: Koronapandemia vähensi sairauspoissaoloja merkittävästi

Mehiläisen työterveysasiakkaille* kirjoitettiin tammi-toukokuussa 14 % vähemmän sairauspoissaolopäiviä, kuin viime vuonna vastaavana aikana. Samanaikaisesti asiakaskanta kasvoi 20 %, joten asiakasmäärään suhteutettuna lasku on selkeästi suurempi. Sairauspoissaolojen väheneminen oli merkittävintä huhti-toukokuussa ja näkyi erityisesti lyhyiden, korkeintaan 3 päivän poissaolojen (-24 %) ja toisaalta hyvin pitkien, yli 3 kuukauden poissaolojen merkittävänä laskuna (-37 %).

– Lyhyimpien sairauspoissaolojen laskua selittänee koronapandemia. Etätyössä lievimmät oireet eivät aina johda poissaoloon. Toisaalta työpaikalla tehtävässä työssä on osin jouduttu olemaan normaalia pidempään poissa, kun kaikissa hengitystieinfektio-oireissa suositus on nyt olla poissa työpaikalta, kunnes oireet ovat kokonaan päättyneet, kertoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli.

Hyvin pitkien (yli 3 kk) poissaolojen väheneminen alkoi jo ennen koronaepidemiaa. Tähän ovat vaikuttaneet koronan ohella Mehiläisen yhdessä asiakkaidensa kanssa tekemät pidempiaikaiset panostukset työkyvyn tukeen.

– Etsimme yhdessä henkilön ja työpaikan kanssa keinoja mahdollistaa työhönpaluu kevennetysti tai osittain aina kun terveydentila ja työ sen mahdollistavat. Osa pidempien poissaolojen huomattavasta laskusta liittynee myös koronaan. Pitkiä poissaoloja aiheuttavia leikkauksia on ollut vähemmän ja osalla työn vähentyminen on vähentänyt myös sairauspoissaolon tarvetta. Lisäksi vähentyneistä työterveyslääkärikäynneistä johtuvat vähäisemmät työkykytilanteiden arvioinnit saattavat näkyä pitkien poissaolojen laskuna, sanoo Jalli.

Maaliskuussa hetkellisesti sairauspoissaoloja normaalia enemmän

Vuosi alkoi tammi-helmikuussa rauhallisesti ja sairauspoissaolojen määrä laski asiakasmäärään suhteutettuna noin 24 %. Lyhyitä poissaoloja oli edellisvuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Tämä näkyi erityisesti hengitystiesairauksissa, niin sanotuissa omailmoitteisissa poissaoloissa, vammoissa sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Mielenterveyssyistä päiviä oli hieman edellisvuotta enemmän tammi-helmikuussa.

– Influenssakausi oli tänä vuonna viime vuotta myöhemmin ja talviliukkaita oli ainakin Etelä-Suomessa edellistalvea vähemmän. Tämä näkyi alkuvuonna vastaanotoilla, toteaa Jalli.

Maaliskuussa sairauspoissaoloissa oli hetkellinen käänne viikoilla 11-13, jolloin niitä alkoi normaalia selvästi enemmän. Erityisesti viikko 12 korostuu tilastoissa. Asiakasmäärään suhteutettuna päiviä/hlö oli kuitenkin koko kuussa saman verran kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

– Nousu johtui pääosin hengityselinsairauksista ja omailmoitteisista poissaoloista. Covid-epäilyjä ja todettuja tartuntoja esiintyi jonkin verran, mutta ei suuria määriä. Toimialoittain tarkasteltuna sairauspoissaolojen nousu oli voimakkainta terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä kaupan alalla. Nousu näkyi kuitenkin kaikilla toimialoilla, mukaan lukien asiantuntija-alat ja muut niin sanotut ”toimistotyöt”, joilla nousu oli muita toimialaoja lievempi, kuvailee Jalli.

– Maaliskuussa poissaolot olivat myös normaalia pidempiä. Tätä selittänee suositus olla poissa töistä kaikissa lievissäkin hengitystieoireissa sekä kuumeisissa taudeissa jopa viikon tai ylikin. Samalla vielä kiersi myös niin sanottuja tavallisia hengitystieinfektioita, joiden takia ei normaalitilanteessa aina jäädä kotiin, sekä kausi-influenssaa. Rajoitustoimien ja kevään etenemisen myötä kaikkien infektoiden määrä on laskenut, mikä näkyy tilastoissa näistä johtuvien poissaolojen vähenemisenä, Jalli täydentää.

Huhti-toukokuussa laskua sairauspoissaoloissa jopa reilut 50 %

Huhti-toukokuussa sairauspoissaoloja alkoi poikkeuksellisen vähän. Asiakasmäärään suhteutettuna laskua oli jopa reilu 50 % ja päivien kokonaismääräkin oli 43 % pienempi kuin edellisen vuoden huhti-toukokuussa. Suurin pudotus oli lyhyimmissä, 1-3pv (-57 %) poissaoloissa ja hyvin pitkissä (-73 %) poissaoloissa. Lasku näkyy kaikissa suurimmissa diagnoosiryhmissä: hengityselinten sairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, vammat, mielenterveyden häiriöt ja oireet sekä omailmoitteiset poissaolot.

Lasku oli Mehiläisen työterveysasiakkaista merkittävintä majoitus- ja ravitsemusalalla, opetuksessa ja kuljetuksessa, mutta selkeä noin 30 % lasku näkyi myös teollisuustoimialalla ja rakentamisessa, missä työpaikalla tehtävä työ on jatkunut keskeytyksettä. Laskua näkyi myös asiantuntijatöissä.

– Laskua selittävät jo aiemmin mainitut etätyö, karanteenit ja työn vähentyminen rajoitustoimien vuoksi. Lisäksi vähentyneet lääkärikäynnit ovat voineet näkyä poissaolojen kirjoittamisen laskuna, summaa Jalli lopuksi.

*) Lähde: Mehiläisen työterveysasiakkaiden sairauspoissaolodata: n. 19 000 yritystä, joissa n. 490 000 työntekijää. Vertailuajanjakso 1-5/2020 vs. 1-5/2019. Mukana Mehiläisen työterveydessä kirjoitetut sairauspoissaolot sekä ne muualla kirjoitetut ja omailmoitteiset sairauspoissaolot, jotka asiakasyritykset ovat ilmoittaneet Mehiläisen työterveydelle.