Mehiläisen työterveysdata: sairaspoissaolot edelleen alhaiset – käynnit työpsykologilla nousivat viime vuonna 27 %

Sairaspoissaolot jatkavat Mehiläisen tuoreen työterveysdatan mukaan edelleen alhaisella tasolla. Vuonna 2020 sairauspäiviä oli työterveysasiakasta kohden edellisvuodesta lähes 15 % vähemmän ja alkaneita poissaolojaksoja lähes 21 % vähemmän. Myös alkuvuodesta 2021 poissaolot ovat jäämässä edellisvuosia matalammalle tasolle. Tammikuussa alkaneista sairausjaksoista näyttäisi kertyvän vähemmän päiviä kuin kahtena edellisenä vuonna ja varsinkin lyhyitä, korkeintaan 1-11 pv poissaolojaksoja on alkanut selvästi aiempaa vähemmän.

- Laskua on kaikissa suurimmissa sairausryhmissä. Mutta vaikka tammikuun tilanne näyttää vielä hyvältä, epidemiatilanteen jatkumiseen liittyvät huolet, pitkittyvä eristäytyminen ja kertynyt hoitovelka saattavat jatkossa taas lisätä sairauspoissaoloja kohti pandemiaa edeltävää tasoa, arvioi Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Annika Jalli.

Sairauspoissaolojen alhainen taso on Mehiläisen dataa laajempi ilmiö. Myös Kelan korvaamat sairauspoissaolopäivät kääntyivät laskuun vuonna 2020*.

- Sairauspoissaolojen alhaisen määrän taustalla on pandemiakeväältä tuttuja syitä. Kiertävien hengitystieinfektoiden ja vammojen määrä on edelleen alhaisella tasolla ja toisaalta etätyö suo mahdollisuuden jatkaa työskentelyä lieväoireisena. Osalla aloja laskun taustalla näkyy myös lomautukset tai työn tilapäinen loppuminen, Jalli kuvailee.

Mehiläisen datan mukaan koronapandemian keskellä kaikkein pisimpien, yli 90 päivää kestäneiden sairaspoissaolojen määrä on laskenut eniten. Hyvin pitkien, yli 3kk poissaolojen määrä väheni 12 % vuoden 2020 aikana.

Jaksamisen ja mielenterveyden haasteet huolettavat – loppuvuonna alkanut poissaolojen nousu jatkuu

Huolimatta yleisestä trendistä sairaspoissaolojen laskun osalta, mielenterveyden syistä johtuvissa poissaoloissa oli kuitenkin vuonna 2020 kasvua lähes 6 % työterveysasiakasta kohden. Samoin mielenterveysdiagnoosien osuus kaikista työterveyden lääkärikäynneistä jatkoi viime vuosilta tuttua lievää nousua. Mielenterveyden haasteet ovat näkyneet vastaanotoilla ja sairauspoissalossa myös alkuvuonna.

- Ilmiön vahvistuminen huolestuttaa. Käynnit työpsykologilla lisääntyivät viime vuonna lähes 27 % ja myös työyhteisöjä tuettiin edellisvuosia useammin. Sairaanhoidon lääkärikäyntien syissä eniten nousivat mielenterveyden syyt, joissa kasvu oli noin 10 %. Vaikka asiakasmäärien kasvu selittää osan käyntimäärään noususta, työpsykologin tuen tarve näkyy selkeänä ja nousu painottui syksyyn ja loppuvuoteen. Sama trendi näyttäisi myös jatkuvan, kertoo Jalli.

Työterveydeltä on pyydetty entistä enemmän ja monipuolisemmin mielenterveyttä edistäviä matalan kynnyksen palveluita niin yksilöille, työyhteisöille kuin esimiestyönkin tueksi.

- Mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen korostuu koronatilanteen yhä jatkuessa. Samaan aikaan on sekä vaikeita asioita käsiteltävänä että ollaan edelleen etäällä työyhteisöstä. Myös pimeä vuodenaika lisää osaltaan oireilua, Jalli kuvailee.

Psykologityön kasvun lisäksi myös käynnit työfysioterapeutilla ovat kasvussa. Viime vuoden aikana kasvua oli noin 9 %.

- Työfysioterapeutin ohjeita on pyydetty aiempaa runsaammin muun muassa etätyön ergonomiaan ja lievien tuki- ja liikuntaelinoireiden omahoitoon. Tämä on hyvä asia ja auttaa ehkäisemään hankalampia oireita, Jalli toteaa lopuksi.

*) Lähde: Kela https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5764Ulkoinen linkki